Vinkkejä kuun valokuvaamiseen

Täysikuu, Lauttasaari, Helsinki (24 mm, ISO 1600, F13 ja yhdistetty kolmesta valotuksesta, pisin valotus 30 sekuntia)

Täysikuu, Lauttasaari, Helsinki (24 mm, ISO 1600, F13 ja yhdistetty kolmesta valotuksesta, pisin valotus 30 sekuntia)

Kuun valokuvauksen suunnittelu

Suurimman haasteen kuun kuvaamiseen tarjoaa sää. Täydenkuun nousun tai laskun kuvaaminen horisontissa ei onnistu läheskään joka kerta koska horisontissa on usein pilviä. Kuukuvaajan on siis hyväksyttävä se tosiasia että merkittävällä osalla kuvausreissuista kuun kuvaaminen epäonnistuu (tosin muita loistavia kuvia voi saada, esim. tämä kuva on epäonnistuneen kuukuvausretken sivutuote). Mutta välillä pilvet myös näyttävät hyvältä kuun ympärillä, esim. huhtikuussa 2014 kun kuu lopulta tuli esiin, niin pilvet kuun ympärillä olivat melko kuvaukselliset (sivun lopussa olevan kuvagallerian viimeinen kuva).

Jos sääennusteet näyttävät lupaavilta, niin seuraava tehtävä on selvittää mistä suunnasta kuu nouse tai laskee. The Photographer’s Ephemeris (TPE) on erinomainen ohjelma tähän tarkoitukseen. Sen avulla on helppo selvittää Google Map:sin päällä tarkat kuun nousu- ja laskusuunnat missä tahansa paikassa maailmalla. TPE on saatavissa iOS ja Android-laitteille ja Windows-tietokoneelle. Windows-puhelimille on saatavissa esim. Earth, Sun, Moon ja Sun Tracker -ohjelmat (mutta näistä minulla ei ole kokemusta).

Itse tykkään kuvata kuuta maisemassa, tai jonkun maamerkin kanssa. TPE:n avulla on myös helppo tutkia milloin täydenkuun saisi samaan kuvaan esim. Suomenlinna kirkon kanssa. TPE kertoo myös kuun korkeuden horisontista, ja osaa mitata matkoja, joten sitten vaan trigonometrian kaavat esille ja laskemaan että kun etäisyys on X km ja tornin korkeus on Y m, niin mikä on tornin korkeus asteissa kuvauspaikasta katsottuna, ja koska kuu on sitten TPE:n mukaan sillä korkeudella 🙂

Mitä pidempää polttoväliä käyttää kuuta kuvatessa, niin sitä suuremmalta kuu kuvassa näyttää. Ja mitä kauempana kuun vieressä / edessä oleva kohde on, niin sitä suuremmalta kuu suhteessa kohteeseen näyttää.

Suomenlinnan kirkko ja kuu Kaivopuistosta ja Hernesaaresta

Suomenlinnan kirkko ja kuu Kaivopuistosta (420 mm, etäisyys kirkkoon 1,6 km) ja Hernesaaresta (600 mm, etäisyys kirkkoon 3,2 km), Helsinki

Yllä olevista kuvissa vasemmassa kameran ja Suomelinnan kirkon välinen etäisyys oli noin 1,6 km. Oikealla olevassa kuvassa kameran ja Suomenlinnan kirkon välinen etäisyys oli 3,2 km. Ja kuu näyttääkin lähes kaksi kertaa suuremmalle suhteessa torniin. Tätä kokovertailua sekoittaa hieman se että vasemmanpuolinen kuu oli noin 14% keskimääräistä suurempi superkuu, ja oikeanpuolinen kuu oli taas vain 3% keskimääräistä suurempi. Oikeanpuolisessa kuvassa torni on myös vinottain, joten se näyttää leveämmälle.

Kuun valokuvaaminen

Kuuta kuvatessa kannattaa mielestäni käyttää manuaalista valotusta. Valotus kannattaa tarkistaa histogrammista, ja erityisesti kuun palamista puhki kannattaa varoa. Puhkipalaneet alueet kannattaa myös asettaa vilkkumaan kameran LCD-näytölle, jotta ne havaitsee helpommin. Kuuta kuvatessa kannattaa käyttää RAW:ta, se antaa enemmän säätövaraa kuvankäsittelyssä (esim. lähes puhkipalannutta kuuta voi tummentaa RAW-kuvassa paremmin kuin JPG-kuvassa).

Jos kuu nousee ennen auringonlaskua, tai vain vähän auringonlaskun jälkeen (esim. 20 min), niin kuun palaminen puhki ei yleensä ole ongelma. Yksi valotus riittää tallentamaan sekä maiseman että kuun. Mutta vaikka valotus on helppoa, niin lopputulos ei välttämättä ole kovin näyttävä: erityisesti jos kuu nousee ennen auringonlaskua, niin auringonvaloa on vielä liikaa ja kuu näkyy vain ”haaleana” eikä pääse kunnolla esille.

Kun auringonlaskusta on enemmän aikaa (yli 30 minuuttia), ja jos haluat maiseman (oikein valotettuna) mukaan kuvaan, niin kuu palaa yleensä puhki. Jos haluat välttää sen, niin ota useita valotuksia (vähintään kaksi, toisessa kuu ja toisessa maisema oikein valotettuna) ja yhdistä ne exposure blendingin avulla (ohjeitani siihen miten exposure blending tehdään Photoshop Element:sin avulla). Kuu liikkuu yleensä valotuksen haarukointisarjan aikana hieman, joten kuun paikkaa on usein exposure blendingiä tehdessä siirrettävä muutamia pikseleitä. Ongelmana voi olla myös se että kuu on polttanut vaaleaan valotukseen isomman ”reiän” kuin kuun koko on tummassa valotuksessa. Yksi ratkaisu tähän on ottaa useita valotuksia, käyttää kuun ympäristön yhdistämisessä useita ”välivalotuksia” (=kuu on palanut puhki, mutta taivas on silti liian tumma), mutta tämä vaatii kärsivällisyyttä….

Täysikuu ja Crusellin silta Jätkäsaaren ja Ruoholahden välissä, Helsinki (kahden vaakakuvan panoraama, 400 mm, ISO 400, F8 ja 1,6 sekuntia, lisäksi kuu 1/4 sekunnin valotuksesta)

Täysikuu ja Crusellin silta Jätkäsaaren ja Ruoholahden välissä, Helsinki (kahden vaakakuvan panoraama, 400 mm, ISO 400, F8 ja 1,6 sekuntia, lisäksi kuu 1/4 sekunnin valotuksesta)

Kun auringonlaskusta on noin tunti tai enemmän, on hyvin vaikeaa yhdistää valotuksia siten että sekä kuu että maisema olisivat oikein valottuneita ja kuva vaikuttaisi luonnolliselta. Tällöin annan kuun yleensä palaa puhki.

Kuten jo aikaisemmin sanoin, pelkkä kuun kuvaaminen ei suuremmin kiinnosta minua, haluan mukaan myös maisemaa tai jonkun maamerkin. Jos kuuta tavoittelee esim. jonkun tornin taakse on huomioitava että kuu liikkuu yllättävän nopeasti. Mikäli haluat kuun tornin taakse täsmälleen keskelle, niin pitkällä polttovälillä (300-600 mm) sinulla on vain 1-2 sekuntia aikaa ottaa kuva. Tosin uudet yritykset ovat mahdollisia, jos vain kuvauspaikan maasto sallii liikkumisen. Eli voit siirtyä uuteen kohtaan, ja yrittää uudestaan. Esimerkiksi Kaivopuiston rannassa kuuta Suomenlinnan kirkon taakse aseteltaessa ehtii helposti tekemään useita yrityksiä.

Kuun kuvaaminen maisemassa / lähellä horisonttia pitkällä putkella vaatii tukevaa jalustaa, sillä pitkä polttoväli on erittäin herkkä tärähtämiselle. Lähellä horisonttia ollessaan kuun valo kulkee pitkään ilmakehässä ja himmenee, joten suljianajat pitenevät (usein joudun käyttämään jopa 1/10-1/4 sekunnin suljinaikaa, vaikka ISO on 800 tai 1600). Terävien kuvien ottamista haittaa myös usein ilman väreily lähellä maan- tai vedenpintaa. Eli vaikka käyttäisi kuinka lyhyttä suljiaikaa, niin ilman väreily pehmentää kuvaa.

Maisemia jalustalla kuvatessa käytän yleensä 2 sekunnin viivettä jotta kameran laukaisimen painalluksesta aiheutunut värähtely ehtii vaimenemaan ennen kuvan ottoa. Pitkällä putkella (300-600 mm) kuuta kuvatessa 2 sekuntia ei kuitenkaan välttämättä ole riittävän pitkä aika vaimentamaan värinää, ja 10 sekuntia taas tuntuu pitkälle, joten päädyn usein käyttämään lankalaukaisinta. Joskus pelkkä tuulikin voi saada jalustan värähtelemään jatkuvasti. Vinkkejä teräviin maisemakuviin artikkeli kannattaa lukea jos terävien kuvien ottamisessa on ongelmia.

Kun kuu on korkealla taivalla, niin kuu on periaatteessa kuin mikä tahansa muukin auringonvalossa oleva kohde. Ja koska kuu liikkuu myös nopeasti, niin jos halutaan paras terävyys kuukuvaan, niin on käytettävä lyhyitä suljinaikoja (esim. 1/100-1/400 sekuntia). Tällöin kuun kuvaaminen käsivaraltakin voi onnistua, varsinkin jos objektiivissa on tehokas kuvanvakaaja. Mutta tällöin kuvaan ei yleensä saa maisemaa mukaan.

Esimerkkejä kuukuvista

Seuraavassa kuvagalleriassa on kuukuviani. Jokaisen kuvan yhteydessä on mainittu kuvauspaikka, ja kameran asetukset (suljinajat puuttuvat yleensä, jos kuva on yhdistetty useammasta valotuksesta).

Täysikuu nousee Pihlajasaaren päälle, Lauttasaari, Helsinki (420 mm, ISO 1600, F6.3 ja yhdistetty kahdesta valotuksesta)Täysikuu nousee Pihlajasaaren päälle, Lauttasaari, Helsinki (140 mm, ISO 1600, F5.6 ja yhdistetty kahdesta valotuksesta)Suomenlinnan kirkko ja kuu Kaivopuistosta, Helsinki (420 mm, ISO1600, F5.6, ja 1/15 sekuntia)Suomenlinnan kirkko ja kuu Kaivopuistosta, Helsinki (420 mm, ISO1600, F5.6, ja 1/15 sekuntia)Suomenlinnan kirkko ja kuu Kaivopuistosta, Helsinki (160 mm, ISO 800, F5 ja yhdistetty kahdesta valotuksesta)Täysikuu, Riisitunturi, Posio (46 mm, ISO 800, F8 ja yhdistetty neljästä valotuksesta)Täysikuu, Riisitunturi, Posio (24 mm, ISO 800, F5.6 ja yhdistetty kolmesta valotuksesta)Kuu nousee Hylkysaaren päälle, Halkolaituri, Helsinki (420 mm, ISO 1600, F6.3 ja 1/6 sekuntia)Täysikuu ja Jäänmurtaja Urho, Halkolaituri, Helsinki (600 mm, ISO 800, F10, 1/50 sekuntia)Halkolaituri, Helsinki (600 mm   rajattu 1500x1500 pikseliä kokoon, ISO 1600, F9 ja 1/125 mm)Tuomikirkko ja kuu Hotelli Tornista (600 mm, ISO1600, F9 ja 1/13 sekuntia)Tuomikirkko ja kuu Hotelli Tornista (335 mm, ISO1600, F9 ja 1/8 sekuntia)Täysikuu ja Lauttasaaren vesitorni Jätkäsaaresta, Helsinki (400 mm, ISO 200, F7.1 ja 1/25 sekuntia)Kuu ja Lauttasaaren vesitorni Jätkäsaaresta, Helsinki (342 mm, ISO 1600, F6.3 ja yhdistetty kahdesta valotuksesta)Kuu ja Lauttasaaren vesitorni Jätkäsaaresta, Helsinki (292 mm, ISO 800, F8 ja 1/25 sekuntia)Täysikuu, Kallahdenniemi, Helsinki (400 mm, ISO 3200, F5.6 ja 0,4 sekuntia)Suomenlinnan kirkko ja täysikuu Hernesaaresta, Helsinki (600 mm, F10, ISO 800 ja 1/6 sekuntia)Suomenlinnan kirkko ja täysikuu Hernesaaresta, Helsinki (245 mm, ISO 800, F14 ja yhdistetty kahdesta valotuksesta)Suomenlinnan kirkko ja kuu Kaivopuistosta, Helsinki (285 mm, ISO 400, F7.1 ja yhdistetty kolmesta valotuksesta: 1/5, 1 ja 5 sekuntia)