Tag Archives: Lauttasaari

Vinkkejä Perseidien tähdenlentojen kuvaamiseen

Perseidien meteoriparvi Helsingissä, Kaivopuistosta kuvattuna elokuussa 2016

Kahtena seuraavana yönä on parhaat mahdollisuudet kuvata Perseidien tähdenlentoja. Annan tässä vinkkejä niiden kuvaamiseen.

Perseidit tänä vuonna

Tähdenlento Lauttasaaressa, Helsingissä
Tulipallo Lauttasaaressa, Helsingissä (16 mm, ISO 3200, f/3,2 ja 15 sekuntia)

Tänä vuonna parhaat yöt nähdä ja kuvata tähdenlentoja ovat ti-ke ja ke-to yöt (11.-13.8.). Näistä jälkimmäinen on vielä parempi, eli silloin on enemmän tähdenlentoja. Tähdenlentojen määrässä on myös vuosittaista vaihtelua, eikä etukäteen ole tiedossa tarkalleen kuinka paljon niitä tulee. Mutta ennusteissa on yleensä parhaalle tunnille noin 40-60 tähdenlentoa. Vuonna 2016 oli hyvä vuosi, ja ilmeisesti silloin huipun aikaan näkyi 150-200 tähdenlentoa tunnissa. Kannattaa muistaa että nämä lukemat ovat koko taivaalle, kamera kuvaa vain pienen osan taivaasta, joten yhden kameran kuvakulmaan osuu paljon vähemmän tähdenlentoja yhdessä tunnissa.

Mitä pimeämmässä paikassa on kuvaamassa, sitä himmeämpiä tähdenlentoja on mahdollista kuvata. Kirkkaat tähdenlennot näkyvät kuitenkin hyvin kaupungin ”laita-alueillakin” (jos nyt tällaisiksi voi laskea Helsingissä esim. Kaivopuiston tai Lauttasaaren eteläkärjen 🙂 ). Tänä vuonna kuu haittaa Perseidien tähdenlentojen näkemistä ja kuvaamista. Ti-ke yönä kuu nousee Helsingissä 23:23, ke-to yönä kuu nousee 23:35. Mutta Perseidejä voi kyllä kuvata ja nähdä silloinkin kun kuu on näkyvissä, himmeimmät Perseidit vain jäävät näkymättä.

Ja jotta tähdenlennot näkyisivät, ei tietenkään saa olla pilvistä. Ja jotta kuvaus onnistui kaupungin valosaasteiden lähellä, niin pitää olla täysin selkeää! Jos taivaalla on pilviä, niin esim. Helsingin valosaaste valaisee niitä, ja ne ovat aivan liian kirkkaita kuvissa. Puolipilvisellä säällä pitäisi siis Helsingistä lähteä ajamaan esim. Emäsaloon, Porkkalaan tai Kopparnäsiin.

Ursan mukaan tähdenlentojen huippu tänä vuonna on: ”Parasta tähdenlentojen havaintoaikaa on keskiviikon ja torstain välinen alkuyö 12./13.8. noin kello 23 eteenpäin, jolloin voi tunnin aikana nähdä parhaimmillaan muutamia kymmeniä parveen kuuluvia tähdenlentoja.”

Kun kuu on alkuyöstä myös matalalla, niin parasta kuvaus aikaa on siis keskiviikon ja torstain välinen yö noin 23-01. Toiseksi paras yö on edeltävä ti-ke yö. Muinakin yönä tähdenlentoja toki näkyy, mutta merkittävästi vähemmän. Ja milloin tahansa kameran eteen voi osua todella kirkas tähdenlento, eli tulipallo. Oheinen kuvan on otettu Yövalokuvauskurssini retkellä Lauttasaaressa 24.8.2017. Huomaa vihreä heijastus meressä!

Tähdenlento ja Linnunrata Porkkalassa (taivas: 14 mm, ISO 6400, f/2,8 ja 25 sekuntia, etuala kuvattu erikseen)

Yleiset kamera-asetukset tähtiä ja tähdenlentoja kuvatessa

Tähtiä tai tähdenlentoja kuvatessa kamera kannattaa asettaa kuvaamaan RAW-kuvia jotta kuvissa on enemmän säätövaraa. Kaikki kameran asetukset (aukko, suljinaika, ISO ja tarkennus) kannattaa pitää käsisäätöisenä. Suljinaika ei saa olla liian pitkä tai maapallon pyörimisliikkeestä johtuen tähdet piirtyvät viivana kuvaan. Yleensä ohjeissa kerrotaan käyttämään seuraavaa kaavaa suljinajan laskemiseksi: 500 / polttoväli, eli esim. 500 / 14 mm→ 35 sekuntia. Jos sinulla on kroppikamera, jaa vielä saamasi aika croppikertoimella. Tämä kaava johtaa mielestäni hieman liian pitkiin suljinaikoihin, ainakin omalla Canon 5DsR kamerallani, joten yleensä käytän 350 / polttoväli -kaavaa (esim. 350 / 14 mm → 25 sekuntia on maksimi valotusaika 14 mm objektiivilla, 20 sekuntia on vielä parempi). Kannattaa kokeilla itse kuinka pitkät viirut sallii omissa kuvissaan.

Tarkentaminen pimeässä voi olla hankalaa. Itse tarkennan yleensä LCD-näytön avulla kirkkaaseen tähteen käsin. Eli ensin objektiivin tarkennus äärettömään tarkennusasteikon mukaan, suuntaa kamera jalustalla kirkasta tähteä kohti, maksimisuurennos käyttöön LCD-näytöllä, sitten etsimään näytöltä tähti, ja tarkennuksen hienosäätö käsin. Jos maisemassa on kaukaisia valoja, esim. majakka, valopoijuja tai mastoja, myös niitä voi käyttää tarkennuskohteina. Jos LCD-näytön avulla tähteen tarkennus ei onnistu, niin äärettömän tarkennuskohdan voi myös etsiä päivällä, ja pistää tarkan kohdan muistiin, tai teipata objektiivin tarkennuksen paikalleen. Mutta kannattaa muistaa että jos yöllä on paljon kylmempää, ja objektiivin lämpötila muuttuu paljon, niin myös tarkennuskohta voi muuttua.

Jos kuvaat yöllä useita tunteja, kameran etulinssi saattaa myös huurtua (kun objektiivin lämpötila laskee kastepisteen alle). Tämän estämiseksi objektiivia kannattaa lämmittää. Itse käytä tähän kemiallisia kädenlämmittimiä (esim. Grabber), jotka asetan jonkun kankaanpalan sisään, ja kiedon kankaan objektiivin ympärille.

Koska tähtiä ja tähdenlentoja kuvatessa valoa on vähän, niin kannattaa käyttää yleensä objektiivin suurinta aukkoa. Myös ISO-herkkyyttä joutuu nostamaan reippaasti. Tähtikuvissa tyypilliset kameran asetukset minulla ovat f/2,8, ISO 3200 tai 6400, ja suljinaika polttovälin mukaan 15-25 sekuntia. Jos kuvauspaikassa on paljon valosaatetta, niin ISO 1600 tai 3200 voi olla riittävästi.

Perseidien kuvaaminen

Tähdenlentoja kuvatessa kannattaa miettiä kuinka laajakulmaista objektiivia haluaa käyttää: Mitä laajakulmaisempi objektiivi on, sitä todennäköisemmin kuvaan osuu tähdenlento (joka voi olla missä tahansa taivaalla). Mutta mitä laajakulmaisempi objektiivi on, sitä pienemmälle tähdenlennot näyttävät kuvassa (tähdenlennon piirtämä viiva on lyhyempi). Eli valinta on: haluatko mahdollisimman todennäköisesti tähdenlennon kuvaan (käytä esim. polttoväliä 14 mm), vain haluat kuvaan isommalta näyttävän tähdenlennon (käytä esim. polttoväliä 24 mm)?

Perseidien tähdenlento Suomenlinnan yllä, Helsinki, Elokuu 2015

Perseidien tähdenlentojen ”lähtöpiste” on Perseuksen tähtikuvion suunnassa (käytän iPhonessa SkyView-sovellusta tähtikuvioiden etsimiseen). Klo 24 se on ~koillisessa ja klo 03 se on ~idässä. Kameraa ei kuitenkaan kannata yleensä suunnata ihan suoraan tähdenlentoparven ”lähtöpisteeseen”, koska sieltä lähes suoraan kameraa kohti tulevat tähdelennot piirtävät vain hyvin lyhyen viivan. Eli näyttävämpi kuvia saa kuvaamalla siten että alkupiste on esim. kuvan toisessa laidassa (vuonna 2016 kuvasin Perseidejä pääosin kaakkoon).

Tähdenlentoja valokuvatessa kamera kannattaa myös asettaa kuvaamaan jatkuvasti (esim. sarjakuvaus päälle, lankalaukaisin kiinni, ja lankalaukaisimen nappi lukittu pohjaan). Ja jos käytössä on kaksi kameraa, niin molemmat kamerat kannattaa asettaa kuvaamaan hieman ei suuntiin. Tällöin myös todennäköisyys saada kuvaan tulipallo (tavallista selvästi kirkkaampi tähdenlento) kasvaa.

Kannattaa muistaa että tähdenlentoja kuvatessa tähdenlennon kirkkaus ei riipu suljinajasta. Tähdenlento kestää yleensä pari sekuntia, ja se on ihan yhtä kirkas 10, 20 ja 30 sekunnin valotuksilla (jos muut arvot pysyy samana). Sen sijaan tähdet ja taustataivas tulee kirkkaammaksi pidemmällä valotusajalla. Jos siis kuvaat paikassa missä on valosaastetta, kannattaa käyttää melko lyhyitä valotusaikoja (jotta taivas pysyy tummana), ja heikommat tähdenlennot näkyy paremmin. Tosin jos käytät hyvin lyhyttä suljinaikaa, kasvaa riski siihen että tähdenlento katkeaa kuvassa kesken (osa tähdenlennosta osuu valotusten väliseen aikaan). Valitettavasti en tätä itse ajatellut kun muutama vuosi sitten kuvasin parina vuotena Kaivopuistossa Perseidejä (käytin silloin 20-25 sekunnin valotusaikoja, nyt käyttäisin noin 10 sekunnin valotusaikoja, ja suurempaa aukkoa, vastaavassa tilanteessa).

Tähdenlentokuvien käsittely

Jotta kuvasta saisi näyttävämmän, kuvankäsittelyssä voidaan jälkikäteen yhdistää yhteen kuvaa kaikki tähdenlennot.

Artikkelin alussa olevassa Perseidien meteorikuvassa kamera kuvasi Perseidejä noin 80 minuuttia, ja sinä aikana muistikortille tallentui 182 kuvaa (jokainen kuva: 18 mm, ISO 3200, f/4 ja 25 sekuntia). 21 kuvassa oli 1 tai 2 tähdenlentoa. Nämä 21 kuvaa on yhdistetty Photoshopissa tasojen avulla, eli tähtitaivas on yhdestä kuvasta, ja muista kuvista on tuotu esille tasomaskin avulla vain tähdenlento. Kaikki kuvat (ensin säädetty Lightroomissa ja exportattu) on avattu Photoshoppiin päällekkäisiksi tasoiksi, olen käsin kiertänyt ja liikuttanut tasoja siten että tähtikuviot ovat ~samoissa kohtia (tämä on tarpeen jotta tähdenlennot näyttävät tuleman samasta pisteestä, eli tämä temppu kompensoi maan pyörimisliikkeen). Sitten olen asettanut kaikkiin kuviin, paitsi yhteen, mustan tasomaskin (eli tasot ovat kadonneet näkyvistä). Sitten olen valkoisella siveltimellä (brush) tuonut kustakin tasosta esille vain tähdenlennon.

Ja lopuksi, koska keinovalot paloivat pahasti puhki tähtivalotuksissa, niin Suomenlinna ja muut keinovalot on yhdistetty tähtikuvaan exposure blending:n avulla 4 tummemmasta valotuksesta (18 mm, f4,5, 25 sekuntia, ISO 200, 800, 1600 ja 3200). Tämä exposure blending on tarpeen kaupungin valoissa kuvatessa, jos kuvaa esim. Porkkalassa, niin siellä on niin pimeää ettei exposure blending ole tarpeen.

Lisää tietoa

Jos tähtien valokuvaaminen kiinnostaa sinua, niin tule Yövalokuvauskurssilleni (20.8.-22.10.). Tällä kurssilla opiskelemme kuvaamaan mm. tähtiä (Linnunrataa ja star trail -kuvia), kuuta ja sinistä hetkeä. Tänä syksynä kurssin luennot järjestetään webinaareina, joten voit osallistua mistä päin Suomea vain! Ja jos asut pääkaupunkiseudulla, niin voit osallistua myös kurssin yhteisille retkille, joilla on tarjolla henkilökohtaista opastusta (retket on siis ostettavissa erikseen). Jos et osallistu retkille, niin teet kuvaustehtävät omatoimisesti ohjeiden mukaan (minulla on myös ohjevideoita tarjolla).

Minulla on myös monia muita maisemavalokuvauskursseja tarjolla (alkeista jatkokurssiin) tänä syksynä, tutustu tarjontaan.

Posted in Maisemakuva, Maisemavalokuvauskurssi, Valokuvauskurssi, Yövalokuvaus Also tagged , , , , , |

Uusi galleria: Revontulet Helsingissä

Revontulet Suomenlinnan yllä, Helsinki
Revontulet Suomenlinnan yllä / Linkki Revontulet Helsingissä -galleriaan
Revontulikorona, Suomenlinnan lautta, Helsinki

Näyttävät revontulet ovat harvinaista herkkua Helsingissä. Olen päässyt 3 kertaa kuvaamaan kunnon revontulia: maaliskuussa 2015, lokakuussa 2015 ja lokakuussa 2018. Parhaat kuvat näistä on nähtävissä Revontulet Helsingissä -galleriassa.

Sekä maaliskuussa että lokakuussa 2015 Helsingissä oli näkyvissä jopa revontulikorona! Valitettavasti lokakuussa 2015 taivaalla oli tavallisia pilviä, jotka kaupungin keinovalot valaisivat, joten en oikein saanut mieluisia kuvia. Paitsi revontulikoronan Suomenlinnan lautalta (kuva oikealla)!! Kuva on otettu käsivaralta kun makasin selälläni Suomenlinnan lautan kansipenkillä. Eli olin juuri parhaimpaan aikaan valitettavasti matkustamassa Suomenlinnaan….

Yllä oleva revontulikuva Suomenlinnasta on otettu Yövalokuvauskurssini retkellä Suomenlinnaan 🙂 Eli tervetuloa yövalokuvauskurssilleni opiskelemaan kuun, tähtien ja muiden yötaivaan ilmiöiden kuvaamista! Revontulia en voi luvata, mutta kyllä niitäkin on aina välillä nähty kurssilla (myös syksyn 2019 kurssilla, mutta Kopparnäsissä).

Posted in Maisemakuva, Yövalokuvaus Also tagged , , |

Uusi galleria: Helsinki – Sumuinen yö

Sumuinen Ruoholahden kanava
Sumuinen Ruoholahden kanava / Linkki Helsinki – Sumuinen yö -galleriaan

Lisäsin sivuilleni uuden Helsinki – Sumuinen yö -gallerian. Galleria on varsin pieni, mutta mielestäni julkaisemisen arvoinen 🙂 Sumu, varsinkin yöllä, on mielestäni erittäin kuvauksellista. Normaalisti en halua kuvata maisemia keskellä yötä, sillä musta taivas ei näytä kuvissa hyvältä. Mutta sumuisena yönä taivas ei kaupungissa ole musta, vaan kaupungin valot valaisevat sen. Ja keinovalot luovat kiinnostavia kuvioita sumuun.

Posted in Kaupunkikuva, Maisemakuva, Yövalokuvaus Also tagged , , , , , , |

Helsinki – Talvimaisemia 2018-2019 – galleriaa päivitetty

Mosaiikkijäätä Lauttasaaressa / Linkki Talvimaisemia 2018-2019 – galleriaan

Talvi on ohi (kai sen uskaltaa jo sanoa…?), joten tein tämän talven kuvagalleriaan (Helsinki – Talvimaisemia 2018-2019) viimeisen päivityksen. Ja lisäsin galleriaan pääasiassa maaliskuussa kuvattuja talvisia kuvia.

Kallahdenniemi, Helsinki


Parhaat mosaiikkijäät oli tänä talvena tarjolla hieman yllättävästi vasta maaliskuun alussa (kuva yllä). Lauttasaaren eteläkärjestä kaikki jäät ehtivät jo katoamaan, mutta maaliskuun alussa oli vielä niin kovia yöpakkasia että muodostui uutta hienoa jäätä 🙂

Itse asiassa vielä näin huhtikuun alussakin on ollut yöpakkasia, ja meren pinnalle on muodostunut hieman uutta jäätä. Gallerian viimeinen kuva onkin 5. huhtikuuta kuvattu auringonnousukuva, jossa Katajanokan pohjoispuolella meressä kelluu auringonnousun aikaan hieman ohutta jäätä.

Kallahdenniemessä oli myös tänä keväänä hienoja isoja graafia jäälauttoja. Kun jäälautat oli matalan uimarannan yllä, eli lautan reunalta näki että vettä oli vain noin 20 cm (eli vähemmän kun saappaan varressa oli pituutta), niin uskalsin hypätä lautoille kuvaamaan. Piti vain pitää huolta siitä ettei tuuli vie lauttaa Viroon 😀

Posted in Maisemakuva Also tagged , , , , |

Todella isoja tulosteita maisemavalokuvistani

Vattuniemi, Lauttasaari, Helsinki

Yllä näkyvä kesäinen panoraamakuva Lauttasaaresta tulostettiin tällä viikolla Kauppakeskus Lauttikseen 14 metriä pitkänä. Tämä on uusi ennätys tulostuskoossa minulla 😀 Panoraama on yhdistetty 11 kamera pystyasennossa otetusta kuvasta. Tulostusta varten kuvaa piti toki vielä skaalata suuremmaksi, mutta erittäin hyvältä se silti näyttää seinällä!

Lauttasaari-panoraama Kauppakeskus Lauttiksessa Lauttasaaren seurakunnan tilassa

Kuva tuli Lauttasaaren seurakunnan käytössä olevaan tilaan (katutaso, R-kioskin vieressä). Ohessa on kuva tilan avajaisista torstaina. Eli jos olet kiinnostunut näkemään kuvan omin silmin, niin voit poiketa siellä. Tilan säännöllinen aukio alkaa maaliskuun alussa, joten minulla ei ole vielä tiedossa aukioloaikoja.

Suurin panoraamani ennen tätä oli 9,4 x 2,7 m panoraama jonka myin viime syksynä CSC:n Espoon toimipisteeseen. He halusivat toimitilan läheltä otetun kesäisen merimaiseman käytävän seinälle, joten kävin kuvaamassa kuvan tilaustyönä heille. Alla näet tämän Karhusaaressa kuvatun panoraaman CSC:n käytävällä.

Karhusaari-panoraama CSC:n tiloissa Espoossa

Isotkin tulosteet kuvistani siis onnistuu, joten jos sinulla tai yritykselläsi on tarvetta suuriin maisemakuvatulosteisiin, niin ota yhteyttä! Jos arkistoistani ei löydy sopivaa kuvaa, niin voin käydä kuvaamassa kuvan tilaustyönä.

Posted in Kaupunkikuva, Maisemakuva, Panoraama, Panoraamakuva, Sisustustaulut, Valokuvataulut Also tagged , , , , |

Uusi galleria: Helsinki – Talvimaisemia 2018-2019

Merisavua ja Suomenlinnan lautta Kauppatorilta / Linkki galleriaan

Lisäsin sivuilleni uuden Helsinki – Talvimaisemia 2018-2019 -gallerian jossa on tuoreita talvikuvia tältä talvelta. Tällä kertaa valtaosa kuvista on Suomenlinnan lautalta, tai Kauppatorilta. Viime talvena en onnistunut kuvaamaan merisavua kertaakaan, mutta nyt tammikuussa oli kaksi aamua (22. ja 27.1.) jolloin Kauppatorilta ja Suomenlinnan lautalta pysyi kuvaamaan merisavua 😀 Joten näistä aamuista piti ottaa kaikki irti.

Mukana on myös muutamia kuvia Suomenlinnasta, Lauttasaaresta ja Kallahdenniemeltä. Lisään tähän galleriaan vielä myöhemmin uusia kuvia. Ja toivottavasti tulee vielä uusiakin talvikuvia, ellei aurinko sulata jo nyt lähiaikoina kaikkia lumia ja jäitä!

Lisäsin myös viime talven Helsinki – Talvimaisemia 2017-2018 -galleriaan muutamia uusia kuvia. Ja myös tämän gallerian kuvat ovat nyt suurempana, eli olen siirtynyt julkaisemaan uudet kuvat siten että pitkä sivu on 1600 pikseliä.

Posted in Kaupunkikuva, Maisemakuva Also tagged , , , , , |

Uusi galleria: Kuukuvia Helsingistä III

Harmajan majakka ja kuu Lauttasaaresta, Helsinki/ Linkki Kuukuvia Helsingistä III -galleriaan

Lisäsin uusia kuukuvia sivuilleni: Kuukuvia Helsingistä III. Tässä gallerissa on viime vuoden aikana Helsingissä kuvaamiani kuukuvia. Jos kuun valokuvaus kiinnostaa, niin kannattaa ensin lukea Vinkkejä kuun valokuvaamiseen -artikkelini. Ja sitten tulla Yövalokuvauskurssilleni (5.9.-14.11.2018) harjoittelemaan kuun kuvausta käytännössä.

Posted in Kaupunkikuva, Maisemakuva Also tagged , , , , , , , |

Uusi artikkeli: Helsingin valokuvauspaikat

Tuomiokirkko, Aleksanteri II:n patsas ja valaisevia yöpilviä, Senaatintori, Helsinki

Tuomiokirkko, Aleksanteri II:n patsas ja valaisevia yöpilviä, Senaatintori, Helsinki (Heinäkuu 2018)

Lisäsin sivuilleni uuden maisemavalokuvausartikkelin: Helsingin valokuvauspaikat. Tässä artikkelissa listaan lempikuvauspaikkojani Helsingissä. Koska kuvaan eniten maisemaa, niin lista on tehty pääosin maisemavalokuvaajan kannalta. Jokaisesta kuvauspaikasta on myös esimerkkikuvia. Monet näistä paikoista on varmaan tuttuja, mutta toivottavasti saatte myös uusia ideoita! Ja tutuistakin paikoista löytyy ehkä uutta kuvattavaa. Tiesitkö esim. että Lauttasaaren eteläkärjessä onnistuu Linnunradan kuvaus, Isosaari on (todennäköisesti) Helsingin paras paikka kuvata Linnunrataa, tai että Kaivopuisto on erinomainen paikka kuvata merellä olevaa ukkosta?

Posted in Kaupunkikuva, Kuvauspaikat, Maisemakuva Also tagged , , , , , , , , , , , , , , , , , , |

Uusi galleria: Helsinki – Kuumailmapallolento 2018

Töölönlahti ja Oopperatalo kuumailmapallosta / Linkki Helsinki – Kuumailmapallolento 2018 -galleriaan

Kävin kesäkuun puolessa välissä kuumailmapallolennolla Helsingin yllä viiden muun valokuvaajan kanssa. Toiveenamme oli lentää Helsingin ylitse, ja se toteutui 😀 Sovittuna päivänä perustuuli oli pohjoisesta etelään, ja se ei olisi mahdollistanut lentoa Helsingissä (olisi ollut riski ajautua Suomenlahdelle….). Mutta onneksi syntyi merituulta, joka puhalsi mereltä manterelle päin. Lähdimme lennolle siis Lauttasaaresta ja laskeuduimme Viikin pelloille (katso karttaa artikkelin lopussa). Lensimme Aerohotin pienellä pallolla, siihen mahtui kuusi asiakasta ja lentäjä. Kiitokset Aerohotille hyvistä järjestelyistä!

Lennon päätarkoitus oli kuvata, joten noin puolen tunnin lennolla kuvattiin todellakin koko ajan! Helsinki – Kuumailmapallolento 2018 -galleriassa on nähtävillä 63 ilmakuvaani tältä lennolta. Kuvasin myös joitain panoraamoja, ne onnistuivat yllättävän hyvin. Alla on panoraama koko Helsingin niemestä. Kuvasin kahdella kameralla, toisessa kamerassa oli 16-35 mm objektiivi, ja toisessa oli 70-200 mm objektiivi.

Panoraama koko Helsingin niemestä

Seuraavassa galleriassa on muutama kännykkäkuva lentoonlähdöstä (kamerat piti olla pakattuna reppuun sekä nousussa että laskussa, ja kamerareput oli tässä vaihessa jo korissa). Kori oli varsin ahdas, ja kun siellä oli 6 kuvaajaa, ja 6 kamerareppua, niin olimme kuin sillit suolassa 🙂

 

Tämä oli ensimmäinen kerta kun lensin kuumailmapallolla. Ja tuskin jää viimeiseksi 🙂 Eli suosittelen kuumailmapallolentoa, ja erityisesti sieltä kuvaamista, se on hieno kokemus! Jos aiot lähteä lennolle, niin seuraavassa on vinkkejäni kuumailmapallosta kuvaamiseen:

Kuumailmapallolennon reitti Lauttasaaresta Viikkiin

Kuumailmapallolentomme reitti Lauttasaaresta Viikkiin.

  • Kuumailmapallon kori on ahdas (ainakin jos siellä on maksimimäärä asiakkaita), ja objektiivien vaihtaminen on hankalaa, eikä kovin suositeltavaa lennon aikana.
  • Itse kuvasin kahdella kameralla, ja 16-35 mm + 70-200 mm objektiiveilla. Alun perin ajattelin kuvata vain alussa 16-35 mm (kun ollaan matalalla) ja sitten vaihtaa 24-70 mm. Mutta ei me nyt niin korkealle noustu että 16-35 mm olisi tuntunut liian laajalle. Joten en vaihtanut 16-35:sta 24-70:een. Seuraavallakin kerralla otan varmaan kaksi kameraa ja 16-35 mm ja 70-200 mm objektiivit mukaan. Jos olisi pakko valita yksi kamera ja objektiivi, niin kaupunkialuella varmaan valitsisin 16-35 mm, ja maaseudulla luultavasti 24-70 mm.
  • Jos taivaalla on kivoja pilviä, niin polarisoivaa suodinta voisi käyttää (kuten yleensäkin maisemavalokuvauksessa). Nyt otin polarisoivat suotimet taskuun, mutta en nyt sitten vaihtanut niitä kun pilvet eivät olleet kovin näyttäviä. Mutta jos aiot kuvata panoraamoja, niin älä käytä polarisoivaa suodinta, sillä se vaikeuttaa panoraamojen yhdistämistä (taivaasta ei välttämättä tule tasainen). Ja pidentäähän se polarisoiva suodin myös suljinaikaa, joten varmemmin saat teräviä kuvia ilman polarisoivaa suodinta.
  • Panoraamoja kannattaa kuvata! Ne näyttävät yllättävän kivalle. Ja yhdistäminenkin sujuu melko hyvin. Yhdistin ~10 panoraamaa Lightroomissa, ja kolmeen niistä tuli horisonttiin pieni pykälä/pykäliä. Mutta se oli helppo korjata Photoshopissa.
  • Ota joku GPS-loggeri (tai kännykkäsovellus) mukaan, mistä näkee reitin ja kuvauskorkeuden, erityisesti kuvauskorkeus olisi kiva tietää kaikkiin kuviin! Itse unohdin tämän, mutta kännykässäni oli Moves-askelmittari josta sain oheisen karkean reitin. Mutta valitettavasti se ei tallentanut reitin korkeuksia.
  • Tarkkaile histogrammia, ja LCD-näyttöä, ettei mikään pala puhki! Erityisesti valkoiset talot myötävalossa palaa todella helposti puhki. Valitettavasti talojen puhkipalamista ei välttämättä näe LCD-näytöllä tai histogrammista laajakulmalla (ne on niin pieniä). Eli kuvaa hieman tummia kuvia, joita voit sitten kuvankäsittelyssä vaalentaa. Tai ehkä kannattaa haarukoida varmuuden vuoksi.
  • HDR:n tai exposure blendingin käyttö on ongelmallista kun kuvauspaikka liikkuu koko ajan. Itse tein exposure blendingiä puhkipalaneisiin pilviin muutaman kerran, ja se onnistui hyvin. Mutta puhkipalaneiden talojen korjaus on paljon vaikeampaa (kokeilin sitä vain yhteen kuvaan, eikä kuvien kohdistaminen onnistunut).
  • Mikä on optimaalinen ISO, aukko ja suljinaika kombinaatio, riippuu omasta kalustosta ja omasta kuvaustyylistä. Itse kuvasin pääosin varmanpäälle (kuvauspaikka liikkuu, ja kiireessä tulee hosuttua…), eli yleisin käyttämäni ISO oli 400, ja suljinaika oli useimmiten jotain 1/320-1/400 sekuntia. Ainakin kuvat oli teräviä 🙂 Tosin niissä oli aavistuksen verran kohinaa, mutta ei niin paljoa että se haittaisi edes isojen tulosteiden tekemistä. Aukko oli yleensä f/7.1-f/9.

P.S. Jos kaupunkimaisemien valokuvaus kiinnostaa, niin tule kuvaamaan Stadin maisemia ensi syksynä Kaupunkimaisemat-valokuvauskurssilleni. Kuumailmapallosta emme käy kuvaamassa, mutta käymme kyllä kuvaamassa maisemia Stadin kattojen yllä 🙂

Posted in Ilmakuva, Kaupunkikuva, Maisemakuva, Panoraama Also tagged , , , , , , , |

Avoimet ovet Lauttasaaren kartanossa

Kurkista kartanoon -kesätaphtuman yleisöä, Lauttasaaren kartano, Helsinki

Lauttasaaren kartanon uusi omistaja, Koneen säätiö, järjesti kesäkuun alkupuolella Kurkista kartanoon -kesätapahtuman, jossa yleisö pääsi tutustumaan kartanoon. Koneen säätiö osti kartanon 2015 ja 3 vuotta kestänyt perusteellinen remontti valmistui nyt kevällä 2018. Kartanoon kunnostettiin myös tiloja tapahtumien, kuten keskustelutilaisuuksien, näyttelyiden ja konserttien järjestämiseen. Lauttasaarelaisena odotan mielenkiinnolla millaisia tapahtumia kartanoon tulee!

Lauttasaaren kartanon päärakennus on valmistunut vuonna 1837, ja kartanon alueella oleva Punainen huvila on Lauttasaaren vanhin pystyssä oleva rakennus (rakennettu vuosina 1791–1793). Lisää tietoa kartanon historiasta löytyy esim. Koneen Säätiön sivuilta.

Kävin tutustumassa kartanoon Kurkista kartanoon -tapahtumassa kameran kanssa, ja seuraavassa on nähtävissä kuviani kartanosta. Vaikka kartanossa oli paljon vierailijoita, niin odottamalla kussakin huoneessa jonkin aikaa, onnistuin kuvaamaan huoneet lähes ilman ihmisiä.

Posted in Arkkitehtuurivalokuvaus, Tapahtumat Also tagged , |