Tag Archives: tähdenlento

Vinkkejä Perseidien tähdenlentojen kuvaamiseen

Perseidien meteoriparvi Helsingissä, Kaivopuistosta kuvattuna elokuussa 2016

Kahtena seuraavana yönä on parhaat mahdollisuudet kuvata Perseidien tähdenlentoja. Annan tässä vinkkejä niiden kuvaamiseen.

Perseidit tänä vuonna

Tähdenlento Lauttasaaressa, Helsingissä
Tulipallo Lauttasaaressa, Helsingissä (16 mm, ISO 3200, f/3,2 ja 15 sekuntia)

Tänä vuonna parhaat yöt nähdä ja kuvata tähdenlentoja ovat ti-ke ja ke-to yöt (11.-13.8.). Näistä jälkimmäinen on vielä parempi, eli silloin on enemmän tähdenlentoja. Tähdenlentojen määrässä on myös vuosittaista vaihtelua, eikä etukäteen ole tiedossa tarkalleen kuinka paljon niitä tulee. Mutta ennusteissa on yleensä parhaalle tunnille noin 40-60 tähdenlentoa. Vuonna 2016 oli hyvä vuosi, ja ilmeisesti silloin huipun aikaan näkyi 150-200 tähdenlentoa tunnissa. Kannattaa muistaa että nämä lukemat ovat koko taivaalle, kamera kuvaa vain pienen osan taivaasta, joten yhden kameran kuvakulmaan osuu paljon vähemmän tähdenlentoja yhdessä tunnissa.

Mitä pimeämmässä paikassa on kuvaamassa, sitä himmeämpiä tähdenlentoja on mahdollista kuvata. Kirkkaat tähdenlennot näkyvät kuitenkin hyvin kaupungin ”laita-alueillakin” (jos nyt tällaisiksi voi laskea Helsingissä esim. Kaivopuiston tai Lauttasaaren eteläkärjen 🙂 ). Tänä vuonna kuu haittaa Perseidien tähdenlentojen näkemistä ja kuvaamista. Ti-ke yönä kuu nousee Helsingissä 23:23, ke-to yönä kuu nousee 23:35. Mutta Perseidejä voi kyllä kuvata ja nähdä silloinkin kun kuu on näkyvissä, himmeimmät Perseidit vain jäävät näkymättä.

Ja jotta tähdenlennot näkyisivät, ei tietenkään saa olla pilvistä. Ja jotta kuvaus onnistui kaupungin valosaasteiden lähellä, niin pitää olla täysin selkeää! Jos taivaalla on pilviä, niin esim. Helsingin valosaaste valaisee niitä, ja ne ovat aivan liian kirkkaita kuvissa. Puolipilvisellä säällä pitäisi siis Helsingistä lähteä ajamaan esim. Emäsaloon, Porkkalaan tai Kopparnäsiin.

Ursan mukaan tähdenlentojen huippu tänä vuonna on: ”Parasta tähdenlentojen havaintoaikaa on keskiviikon ja torstain välinen alkuyö 12./13.8. noin kello 23 eteenpäin, jolloin voi tunnin aikana nähdä parhaimmillaan muutamia kymmeniä parveen kuuluvia tähdenlentoja.”

Kun kuu on alkuyöstä myös matalalla, niin parasta kuvaus aikaa on siis keskiviikon ja torstain välinen yö noin 23-01. Toiseksi paras yö on edeltävä ti-ke yö. Muinakin yönä tähdenlentoja toki näkyy, mutta merkittävästi vähemmän. Ja milloin tahansa kameran eteen voi osua todella kirkas tähdenlento, eli tulipallo. Oheinen kuvan on otettu Yövalokuvauskurssini retkellä Lauttasaaressa 24.8.2017. Huomaa vihreä heijastus meressä!

Tähdenlento ja Linnunrata Porkkalassa (taivas: 14 mm, ISO 6400, f/2,8 ja 25 sekuntia, etuala kuvattu erikseen)

Yleiset kamera-asetukset tähtiä ja tähdenlentoja kuvatessa

Tähtiä tai tähdenlentoja kuvatessa kamera kannattaa asettaa kuvaamaan RAW-kuvia jotta kuvissa on enemmän säätövaraa. Kaikki kameran asetukset (aukko, suljinaika, ISO ja tarkennus) kannattaa pitää käsisäätöisenä. Suljinaika ei saa olla liian pitkä tai maapallon pyörimisliikkeestä johtuen tähdet piirtyvät viivana kuvaan. Yleensä ohjeissa kerrotaan käyttämään seuraavaa kaavaa suljinajan laskemiseksi: 500 / polttoväli, eli esim. 500 / 14 mm→ 35 sekuntia. Jos sinulla on kroppikamera, jaa vielä saamasi aika croppikertoimella. Tämä kaava johtaa mielestäni hieman liian pitkiin suljinaikoihin, ainakin omalla Canon 5DsR kamerallani, joten yleensä käytän 350 / polttoväli -kaavaa (esim. 350 / 14 mm → 25 sekuntia on maksimi valotusaika 14 mm objektiivilla, 20 sekuntia on vielä parempi). Kannattaa kokeilla itse kuinka pitkät viirut sallii omissa kuvissaan.

Tarkentaminen pimeässä voi olla hankalaa. Itse tarkennan yleensä LCD-näytön avulla kirkkaaseen tähteen käsin. Eli ensin objektiivin tarkennus äärettömään tarkennusasteikon mukaan, suuntaa kamera jalustalla kirkasta tähteä kohti, maksimisuurennos käyttöön LCD-näytöllä, sitten etsimään näytöltä tähti, ja tarkennuksen hienosäätö käsin. Jos maisemassa on kaukaisia valoja, esim. majakka, valopoijuja tai mastoja, myös niitä voi käyttää tarkennuskohteina. Jos LCD-näytön avulla tähteen tarkennus ei onnistu, niin äärettömän tarkennuskohdan voi myös etsiä päivällä, ja pistää tarkan kohdan muistiin, tai teipata objektiivin tarkennuksen paikalleen. Mutta kannattaa muistaa että jos yöllä on paljon kylmempää, ja objektiivin lämpötila muuttuu paljon, niin myös tarkennuskohta voi muuttua.

Jos kuvaat yöllä useita tunteja, kameran etulinssi saattaa myös huurtua (kun objektiivin lämpötila laskee kastepisteen alle). Tämän estämiseksi objektiivia kannattaa lämmittää. Itse käytä tähän kemiallisia kädenlämmittimiä (esim. Grabber), jotka asetan jonkun kankaanpalan sisään, ja kiedon kankaan objektiivin ympärille.

Koska tähtiä ja tähdenlentoja kuvatessa valoa on vähän, niin kannattaa käyttää yleensä objektiivin suurinta aukkoa. Myös ISO-herkkyyttä joutuu nostamaan reippaasti. Tähtikuvissa tyypilliset kameran asetukset minulla ovat f/2,8, ISO 3200 tai 6400, ja suljinaika polttovälin mukaan 15-25 sekuntia. Jos kuvauspaikassa on paljon valosaatetta, niin ISO 1600 tai 3200 voi olla riittävästi.

Perseidien kuvaaminen

Tähdenlentoja kuvatessa kannattaa miettiä kuinka laajakulmaista objektiivia haluaa käyttää: Mitä laajakulmaisempi objektiivi on, sitä todennäköisemmin kuvaan osuu tähdenlento (joka voi olla missä tahansa taivaalla). Mutta mitä laajakulmaisempi objektiivi on, sitä pienemmälle tähdenlennot näyttävät kuvassa (tähdenlennon piirtämä viiva on lyhyempi). Eli valinta on: haluatko mahdollisimman todennäköisesti tähdenlennon kuvaan (käytä esim. polttoväliä 14 mm), vain haluat kuvaan isommalta näyttävän tähdenlennon (käytä esim. polttoväliä 24 mm)?

Perseidien tähdenlento Suomenlinnan yllä, Helsinki, Elokuu 2015

Perseidien tähdenlentojen ”lähtöpiste” on Perseuksen tähtikuvion suunnassa (käytän iPhonessa SkyView-sovellusta tähtikuvioiden etsimiseen). Klo 24 se on ~koillisessa ja klo 03 se on ~idässä. Kameraa ei kuitenkaan kannata yleensä suunnata ihan suoraan tähdenlentoparven ”lähtöpisteeseen”, koska sieltä lähes suoraan kameraa kohti tulevat tähdelennot piirtävät vain hyvin lyhyen viivan. Eli näyttävämpi kuvia saa kuvaamalla siten että alkupiste on esim. kuvan toisessa laidassa (vuonna 2016 kuvasin Perseidejä pääosin kaakkoon).

Tähdenlentoja valokuvatessa kamera kannattaa myös asettaa kuvaamaan jatkuvasti (esim. sarjakuvaus päälle, lankalaukaisin kiinni, ja lankalaukaisimen nappi lukittu pohjaan). Ja jos käytössä on kaksi kameraa, niin molemmat kamerat kannattaa asettaa kuvaamaan hieman ei suuntiin. Tällöin myös todennäköisyys saada kuvaan tulipallo (tavallista selvästi kirkkaampi tähdenlento) kasvaa.

Kannattaa muistaa että tähdenlentoja kuvatessa tähdenlennon kirkkaus ei riipu suljinajasta. Tähdenlento kestää yleensä pari sekuntia, ja se on ihan yhtä kirkas 10, 20 ja 30 sekunnin valotuksilla (jos muut arvot pysyy samana). Sen sijaan tähdet ja taustataivas tulee kirkkaammaksi pidemmällä valotusajalla. Jos siis kuvaat paikassa missä on valosaastetta, kannattaa käyttää melko lyhyitä valotusaikoja (jotta taivas pysyy tummana), ja heikommat tähdenlennot näkyy paremmin. Tosin jos käytät hyvin lyhyttä suljinaikaa, kasvaa riski siihen että tähdenlento katkeaa kuvassa kesken (osa tähdenlennosta osuu valotusten väliseen aikaan). Valitettavasti en tätä itse ajatellut kun muutama vuosi sitten kuvasin parina vuotena Kaivopuistossa Perseidejä (käytin silloin 20-25 sekunnin valotusaikoja, nyt käyttäisin noin 10 sekunnin valotusaikoja, ja suurempaa aukkoa, vastaavassa tilanteessa).

Tähdenlentokuvien käsittely

Jotta kuvasta saisi näyttävämmän, kuvankäsittelyssä voidaan jälkikäteen yhdistää yhteen kuvaa kaikki tähdenlennot.

Artikkelin alussa olevassa Perseidien meteorikuvassa kamera kuvasi Perseidejä noin 80 minuuttia, ja sinä aikana muistikortille tallentui 182 kuvaa (jokainen kuva: 18 mm, ISO 3200, f/4 ja 25 sekuntia). 21 kuvassa oli 1 tai 2 tähdenlentoa. Nämä 21 kuvaa on yhdistetty Photoshopissa tasojen avulla, eli tähtitaivas on yhdestä kuvasta, ja muista kuvista on tuotu esille tasomaskin avulla vain tähdenlento. Kaikki kuvat (ensin säädetty Lightroomissa ja exportattu) on avattu Photoshoppiin päällekkäisiksi tasoiksi, olen käsin kiertänyt ja liikuttanut tasoja siten että tähtikuviot ovat ~samoissa kohtia (tämä on tarpeen jotta tähdenlennot näyttävät tuleman samasta pisteestä, eli tämä temppu kompensoi maan pyörimisliikkeen). Sitten olen asettanut kaikkiin kuviin, paitsi yhteen, mustan tasomaskin (eli tasot ovat kadonneet näkyvistä). Sitten olen valkoisella siveltimellä (brush) tuonut kustakin tasosta esille vain tähdenlennon.

Ja lopuksi, koska keinovalot paloivat pahasti puhki tähtivalotuksissa, niin Suomenlinna ja muut keinovalot on yhdistetty tähtikuvaan exposure blending:n avulla 4 tummemmasta valotuksesta (18 mm, f4,5, 25 sekuntia, ISO 200, 800, 1600 ja 3200). Tämä exposure blending on tarpeen kaupungin valoissa kuvatessa, jos kuvaa esim. Porkkalassa, niin siellä on niin pimeää ettei exposure blending ole tarpeen.

Lisää tietoa

Jos tähtien valokuvaaminen kiinnostaa sinua, niin tule Yövalokuvauskurssilleni (20.8.-22.10.). Tällä kurssilla opiskelemme kuvaamaan mm. tähtiä (Linnunrataa ja star trail -kuvia), kuuta ja sinistä hetkeä. Tänä syksynä kurssin luennot järjestetään webinaareina, joten voit osallistua mistä päin Suomea vain! Ja jos asut pääkaupunkiseudulla, niin voit osallistua myös kurssin yhteisille retkille, joilla on tarjolla henkilökohtaista opastusta (retket on siis ostettavissa erikseen). Jos et osallistu retkille, niin teet kuvaustehtävät omatoimisesti ohjeiden mukaan (minulla on myös ohjevideoita tarjolla).

Minulla on myös monia muita maisemavalokuvauskursseja tarjolla (alkeista jatkokurssiin) tänä syksynä, tutustu tarjontaan.

Posted in Maisemakuva, Maisemavalokuvauskurssi, Valokuvauskurssi, Yövalokuvaus Also tagged , , , , , |

Perseidien meteoriparvi Kaivopuistosta kuvattuna

Perseidien meteoriparvi Helsingissä, Kaivopuistosta kuvattuna

Perseidien meteoriparvi Helsingissä 12.8., Kaivopuistosta kuvattuna (klikkaa kuva suureksi)

Perseidien tähdenlentoparven (Ursa, YLE) ennustettiin olevan tänä vuonna tavallista näyttävämpi. Huippuaikaan (joka Suomessa osui päivään) olisi nähtävissä jopa 200 tähdenlentoa tunnissa. Tiedotusvälineet hehkuttivat Perseidejä innoissaan. Pakkohan sitä oli lähteä kuvaamaan!

11.8.-12.8.2016 välinen yö oli lähes selkeä Helsingissä, vaikka auringonlaskun aikaan olikin vielä paljon pilviä. Menin ensin Suomenlinnaan, toiveenani oli kuvata tähdenlento Helsingin siluetin yllä. Mutta alkuyöstä tähdenlentoja oli vain vähän, ja vain idässä, ei pohjoisessa. Yhden maissa siirryin Kaivopuistoon, jonka arvelin olevan hyvä paikka kuvata tähdenlentoja Suomenlinnan yllä. Paikalla oli myös muutama entinen oppilas valokuvauskursseiltani, jotka olin houkutellut paikalle. Viritin kamerat kuvaamaan, ja seuraavat pari tuntia olivatkin sitten vain odottelua. Ja tähdenlentojen katselua, sillä niitä alkoi näkymään paremmin noin kahden maissa 🙂

Yllä olevassa kuvassa kamera oli kuvaamassa perseidejä 01:25-2:48, ja sinä aikana tuli 182 kuvaa (jokainen kuva: 18 mm, ISO 3200, f/4 ja 25 sekuntia). 21 kuvassa näistä oli 1 tai 2 tähdenlentoa. Yhdistin kaikki tähdenlennot samaan kuvaan Photoshopissa tasojen ja maskien avulla. Lisäksi koska keinovalot paloivat puhki, yhdistin kuvaan etualan 4 erillisestä valotuksesta (18 mm, f4,5, 25 sekuntia, ISO 200, 800, 1600 ja 3200) exposure blending -menetelmää käyttäen.

Seuraava yönä olisi ehkä ollut vielä enemmän tähdenlentoja, ja lähdinkin Porkkalaan kuvaamaan tähdenlentoja, mutta siellä oli valitettavasti pilvistä 🙁 Mutta onneksi ensimmäinen yö onnistui hyvin, joten kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen tämän vuoden Perseidien kuvauksiin 😀

P.S. Jos tähtien, kuun ja yömaisemien valokuvaus kiinnostaa sinua, niin tule yövalokuvauskurssilleni! Järjestän sen syksyisin Helsingissä, kurssilla on 4 luokkatapaamista, ja 6-8 kuvausretkeä.

Posted in Maisemakuva Also tagged , , , , , , |