Vanhankaupunginkoski, Helsinki

Viikko sitten opetin Kameraseurassa maisemavalokuvausta viikonloppukurssilla. Eilen olin vuorostaan oppilaana Suomen Luonnonvalokuvaajien jäsenilleen järjestämällä José B. Ruizin yhden päivän luentokurssilla maisemavalokuvauksesta. Tässä kirjoituksessa huomiotani molemmilta kursseilta.

Kameraseuran kurssini

Opetin maisemavalokuvauskurssilla Kameraseurassa nyt kuudetta kertaa (pidempi blogikirjoitus vuotta aikaisemmasta kurssista). Kurssi sujui mielestäni hyvin, ja kurssilaisetkin ovat tyytyväisiä kurssiin palautteen perusteella (yleisarvosana kaikilta joko erinomainen tai hyvä). Parannettavaa toki aina on, ja aikataulun kanssa oli taas hieman ongelmia (eli luento-osuudet venyivät noin puoli tuntia yliajalle). Vaikka jostain onnistuinkin tiivistämään kurssia, niin toisaalta mieleeni tuli taas jotain uutta kertomisen arvoista… Ja joitain asioita ei mahtunut kurssille lainkaan. Mutta onneksi maisemavalokuvauksen jatkokurssi on tulossa.

Näkymä lintutornista, Pornaistenniemi, Helsinki

Kävimme retkellä lauantaina Vanhankaupunginkoskella ja Pornaistenniemellä. Tämä alue on mielestäni hyvä kohde valokuvauskurssille, koska siellä on tarjolla hyvin monipuolista maisemaa, esim. joki, koski, vesiputous, ruovikko, lintutorni, siltoja, pitkospuita, metsää ja polkua metsässä. Tämän artikkelin kuvat on lauantain retken aikana kuvaamiani. Tälläkään kertaa, eikä koskaan aikaisemminkaan, kurssini maastoretken aikana ei ole satanut! 😀 Ruskan värit eivät olleet parhaimmillaan, mutta kyllä syksyn värejäkin löytyi.

Vanhankaupunginkosken suvanto, Helsinki

José B. Ruizin kurssi

Espanjalaisen luontokuvaajan José B. Ruiz luentokurssi maisemavalokuvauksesta järjestettiin Kiljavalla, ja paikalla oli reilu 40 Suomen Luonnonvalokuvaajien jäsentä. José luennoi englanniksi.

José pyrkii saamaan kuvasta mahdollisimman valmiin kamerassa. Hän käyttää manuaalivalotusta, ja tarpeen vaatiessa puoliharmaasuodattimia valotuksen tasoittamiseen. Tilanteissa missä horisontin raja ei ole suora (esim. kivipaasi nousee pitkälle taivaan päälle), hän liikuttaa puoliharmaasuodinta käsin siten että suotimen tummentava vaikutus osuu vain taivaan päälle (eikä tummenna kivipaatta luonnottoman tummaksi). Hän näytti tällä tekniikalla ottamiaan vakuuttavia maisemakuvia! Taivas oli tummentunut riittävästi, ja silti kivipaadet näyttivät luonnollisilta. Mutta hän on harjoitellut tätä tekniikkaa muutaman vuoden, joten on turha luulla että se olisi helppoa… Ja tilanteissa missä esim. molemmissa reunoissa kuvaa on puu, tämä tekniikka ei toimi.
Continue reading »