Vinkkejä tähtien, Linnunradan ja meteoriparvien valokuvaamiseen

Linnunrata Porkkalassa (panoraama 3 vaakakuvasta)

Linnunrata Porkkalassa (panoraama kolmesta vaakakuvasta)

Tähtitaivas ja yötaivaan ilmiöt on yksi haastavimmista kohteista maisemavalokuvaajalle. Valoa on vähän, eli objektiivilta vaaditaan valovoimaa, korkeat herkkyydet ovat pakollisia, ja pimeässä tarkentaminenkin voi olla hankalaa. Lisäksi parhaat Linnunrata-kuvat vaativat kuvauspaikan jossa ei ole paljoa valosaastetta, eli kaupungin valoista on lähdettävä kauemmaksi. Paikkoja joissa on vähän valosaastetta, kannattaa etsiä esim. näiden karttojen avulla: lightpollutionmap.com ja darksitefinder.com. Kuukin valaisee maisemaa ja taivasta varsin voimakkaasti, joten parhaat Linnunrata-kuvat otetaan silloin kun kuu ei ole näkyvissä.

Retkiä suunnitellessa, Linnunrada liikettä, kuun vaiheita, nousuja ja laskuja voi seurata esim. The Photographer’s Ephemeris -sovelluksen ja nettisivujen (nettisivuilla ei ole Night-modea jossa näkee Linnunrada liikkeen) avulla. Ja tähtitaivaan tapahtumia kannattaa seurata Ursan sivuilta, esim. tähtitaivas 2018. Kuvauspaikkalla Linnunradan suuntaa voi tutkailla esim. SkyView -sovelluksella (iOS ja Android).

Tähtien ja Linnunradan kuvaus

Tähtitaivas on laaja, joten yleensä käytän erittäin laajakulmaisia objektiiveja tähtien kuvaamiseen. Useimmiten käyttämäni polttovälit ovat väliltä 14-24 mm. Välillä teen myös 2-3 kuvan panoraamoja kuvakulman kasvattamiseksi.

Tähtikuvia kuvatessa kamera kannattaa asettaa kuvaamaan RAW-kuvia jotta kuvissa on enemmän säätövaraa. Kaikki kameran asetukset (aukko, suljinaika, ISO ja tarkennus) kannattaa pitää käsisäätöisenä.

Tähtiä kuvatessa suljinaika ei saa olla liian pitkä tai maapallon pyörimisliikkeestä johtuen tähdet piirtyvät viivana kuvaan. Yleensä ohjeissa kerrotaan käyttämään seuraavaa kaavaa suljinajan laskemiseksi: 500 / polttoväli, eli esim. 500 / 14 mm→ 35 sekuntia. Jos sinulla on kroppikamera, jaa vielä saamasi aika croppikertoimella. Tämä kaava johtaa mielestäni hieman liian pitkiin suljinaikoihin, ainakin omalla Canon 5DsR kamerallani, joten yleensä käytän 350 / polttoväli -kaavaa (esim. 350 / 14 mm → 25 sekuntia on maksimi valotusaika 14 mm objektiivilla). Kannattaa kokeilla itse kuinka pitkät viirut sallii omissa kuvissaan.

Linnunrata Porkkalassa (24 mm)

Linnunrata Porkkalassa (24 mm)

Tarkentaminen pimeässä voi olla hankalaa. Itse tarkennan yleensä LCD-näytön avulla kirkkaaseen tähteen käsin. Eli ensin objektiivin tarkennus äärettömään tarkennusasteikon mukaan, maksimisuurennos käyttöön LCD-näytöllä, sitten etsimään näytöltä tähti, ja tarkennuksen hienosäätö käsin. Jos maisemassa on kaukaisia valoja, esim. majakka, valopoijuja tai mastoja, myös niitä voi käyttää tarkennuskohteina. Jos LCD-näytön avulla tähteen tarkennus ei onnistu, niin äärettömän tarkennuskohdan voi myös etsiä päivällä, ja pistää tarkan kohdan muistiin, tai teipata objektiivin tarkennuksen paikalleen. Mutta kannattaa muistaa että jos yöllä on paljon kylmempää, ja objektiivin lämpötila muuttuu paljon, niin myös tarkennuskohta voi muuttua.

Koska tähtiä kuvatessa valoa on vähän, niin kannattaa käyttää yleensä objektiivin suurinta aukkoa. Myös ISO-herkkyyttä joutuu nostamaan reippaasti. Linnunratakuvissa tyypilliset kameran asetukset minulla ovat f/2,8, ISO 3200 tai 6400 ja suljinaika polttovälin mukaan 15-25 sekuntia. Jos kuvauspaikassa ei ole valosaastetta, niin ISO 6400 (tai jopa ISO 12800 jos käytän Canon 6D kameraa) on hyvä valinta. Jos kuvaan Linnunrataa paikassa missä on melko paljon valosaastetta, esim. Suomenlinnassa, niin usein ISO 3200 on riittävästi.

Porkkalassa kuvatun neliömäisen Linnunrata-panoraamakuvan (yhdistetty kolmesta vaakakuvasta) asetukset olivat: 14 mm, ISO 12800, f/2,8 ja 25 sekuntia. Pystykuva Linnunradasta on taas kuvattu seuraavilla asetuksilla: 24 mm, ISO 6400, f/2,8 ja 20 sekuntia. Tämän kuvan vasemmassa alakulmassa näkyy pilvistä heijastuvaa Tallinnan valosaastetta, eli suurista kaupungeista pitää mennä todella kauas päästäkseen täysin eroon valosaasteesta.

Star trail Suomenlinnan kirkon yllä, Helsinki

Star trail Suomenlinnan kirkon yllä, Helsinki

Star trail:in valokuvaus

Star trail:iksi kutsutaan kuvaa jossa tähdet näyttävät piirtävän ympyrän tai viirua taivaalle. Todellisuudessa tähdet tietenkin pysyvät paikallaan, ja maapallo pyörii. Täysin pimeässä paikassa star trail:in voi kuvata yhdellä pitkällä valotuksella, ja filmiaikaan se olikin ainoa mahdollisuus. Digikameroilla, ja pääkaupunkiseudulla valosaasteen häiritessä, on ehdottomasti suositeltavaa kuvata 15-30 sekunnin valotuksia ja yhdistää ne jälkikäteen tietokoneella. Eri valotukset voi yhdistää Photoshopissa (kaikki kuvat päällekkäisiksi tasoiksi ja sekotustilaksi ”Lighten”), mutta helpommalla pääsee käyttämällä star trail:ien yhdistämiseen tehtyjä erillisiä ohjelmia, esim.: Startrails.de ja StarStax.

Star Trail, Lauttasaari, Helsinki

Star Trail, Lauttasaari, Helsinki

Star trailia kuvatessa kamera pitää asettaa kuvaamaan jatkuvasti. Helpoiten kameran saa kuvaamaan jatkuvasti lankalaukaisimen avulla: sarjakuvaus päälle kamerasta, lankalaukaisin kameraan kiinni ja lankalaukaisimen nappi lukitaan pohjaan.

Yleensä kuvaan star trail:ia reilun tunnin ajan, sillä sinä aikana tähdet piirtävät mielestäni riittävän pitkät viivat. Star trailia kuvatessa ei tarvitse saada kuvaan kaikkia tähtiä, sillä jos tähtiä näkyy hyvin paljon, niin star trail saattaa mennä ”tukkoon” (eli tähtiviirut täyttävät koko taivaan). Useimmiten f/4 ja ISO 800 – 3200 usein riittää hyvin.

Vasemmalla oleva star trail kelopuun kanssa on kuvattu Lauttasaaressa, Helsingissä. Valmis kuva on yhdistetty 231 kuvasta, ja kaikkien kuvien asetukset olivat: 16 mm, ISO 3200, f/4,5 ja 20 sekuntia.

Oikealla oleva star trail on kuvattu Suomenlinnassa. Tähdet on yhdistetty 152 kuvastaa (jokaisen kuvan arvot olivat 17 mm, ISO 800, f/5,6 ja 30 sekuntia) ja etuala on yhdistetty kolmesta tummemmasta valotuksesta exposure blending:in avulla (17 mm, f/5,6, 30 sekuntia ja ISO 400, 200 ja 100).

Meteoriparvien valokuvaus

Tähdenlentoja kuvatessa kannattaa miettiä kuinka laajaa laajakulmaista objektiivia haluaa käyttää: Mitä laajakulmaisempi objektiivi on, sitä todennäköisemmin kuvaan osuu tähdenlento (joka voi olla missä tahansa taivaalla). Mutta mitä laajakulmaisempi objektiivi on, sitä pienemmälle tähdenlennot näyttävät kuvassa (tähdenlennon piirtämä viiva on lyhyempi). Eli valinta on: haluatko mahdollisimman todennäköisesti tähdenlennon kuvaan (käytä esim. polttoväliä 14 mm), vain haluat kuvaan isommalta näyttävän tähdenlennon (käytä esim. polttoväliä 24 mm)?

Perseidien meteoriparvi Helsingissä, Kaivopuistosta kuvattuna

Perseidien meteoriparvi Helsingissä, Kaivopuistosta kuvattuna elokuussa 2016

Perseidien tähdenlentojen ”lähtöpiste” on Perseuksen tähtikuvion suunnassa. Klo 24 sen on ~koillisessa ja klo 03 se on ~idässä. Kameraa ei kuitenkaan kannata yleensä suunnata ihan suoraan tähdenlentoparven ”lähtöpisteeseen”, koska sieltä lähes suoraan kameraa kohti tulevat tähdelennot piirtävät vain hyvin lyhyen viivan. Eli näyttävämpi kuvia saa kuvaamalla siten että alkupiste on esim. kuvan toisessa laidassa (vuonna 2016 kuvasin Perseidejä pääosin kaakkoon).

Meteoriparvia valokuvatessa kamera kannattaa myös asettaa kuvaamaan jatkuvasti. Ja jos käytössä on kaksi kameraa, niin molemmat kamerat kannattaa asettaa kuvaamaan hieman ei suuntiin. Tällöin myös todennäköisyys saada kuvaan tulipallo (tavallista selvästi kirkkaampi tähdenlento) kasvaa.

Jotta kuvasta saisi näyttävämmän, kuvankäsittelyssä voidaan jälkikäteen yhdistää yhteen kuvaa kaikki tähdenlennot.

Oheisessa Perseidien meteorikuvassa kamera kuvasi perseidejä noin 80 minuuttia, ja sinä aikana muistikortille tallentui 182 kuvaa (jokainen kuva: 18 mm, ISO 3200, f/4 ja 25 sekuntia). 21 kuvassa oli 1 tai 2 tähdenlentoa. Nämä 21 kuvaa on yhdistetty Photoshopissa tasojen avulla, eli tähtitaivas on yhdestä kuvasta, ja muista kuvista on tuotu esille tasomaskin avulla vain tähdenlento. Kaikki kuvat (ensin säädetty Lightroomissa ja exportattu) on avattu Photoshoppiin päällekkäisiksi tasoiksi, olen käsin kiertänyt ja liikuttanut tasoja siten että tähtikuviot ovat ~samoissa kohtia (tämä on tarpeen jotta tähdenlennot näyttävät tuleman samasta pisteestä, eli tämä temppu kompensoi maan pyörimisliikkeen). Sitten olen asettanut kaikkiin kuviin, paitsi yhteen, mustan tasomaskin (eli tasot ovat kadonneet näkyvistä). Sitten olen valkoisella siveltimellä (brush) tuonut kustakin tasosta esille vain tähdenlennon.

Ja lopuksi, koska kaupungin keinovalot paloivat pahasti puhki tähtivalotuksissa, niin kaupunkimaisema on yhdistetty tähtikuvaan exposure blending:n avulla 4 tummemmasta valotuksesta (18 mm, f4,5, 25 sekuntia, ISO 200, 800, 1600 ja 3200).

Lisää tietoa

Kun olet saanut tähdet kuvattua, niin työ ei suinkaan lopu, vaan seuraavaksi kuva pitää käsitellä. Kameran tallentama RAW-kuva on varsin lattea, eivätkä tähdet näy kovin hyvin. Linnunrata-kuvan käsittely Lightroomissa ja Photoshopissa -artikkelissani annan ohjeita kuvankäsittelyyn. Mikäli yövalokuvaus kiinnostaa enemmän, ja haluat päästä kuvaaman tähtiä ja kuuta opastetusti, niin suosittelen tulemaan syksyisin järjestämälleni yövalokuvauskurssilleni.