Crusellin silta, Helsinki (panoraama ja exposure blend, 400 mm, pisin valotus 1/4 sekuntia, jalusta, lankalaukaisin, Live View)

Seuraavassa on vinkkejä teräviin valokuviin. Nämä ohjeet on kirjoitettu maisemakuvaajan kannalta, mutta osittain niitä voidaan soveltaa muuhunkin valokuvaukseen.

Jos et ole tyytyväinen kuviesi terävyyteen, niin ensin kannattaa yrittää tunnistaa mistä riittämätön terävyys johtuu. Seuraavassa yleisimpiä ongelmia, ja ratkaisuehdotuksia niihin.

• Jos syvyysterävyys ei ole riittävä, eli kuvassa on jotain terävää, mutta terävyys ei riitä halutulle alueelle (joko etuala ja/tai tausta jää epäteräväksi).
  • Käytä pienempää aukkoa, joka tarjoaa suuremman syvyysterävyyden.

• Jos kuvassa on liike-epäterävyyttä, eli kohde on liikkunut (esim. puun oksat tuulessa, tai jäälautat meressä), mutta jostain kuva-alalta löytyy jotain terävää.
  • Käytä lyhyempää suljinaikaa joka pysäyttää liikkuvan kohteen.

• Jos kuva on keskeltä terävä, mutta kuvan reuna-alueet (tai kulmat) ovat epäteräviä (vaikka ovat samalla etäisyydellä kuin keskemmällä olevat terävät yksityiskohdat).
  • Objektiivin muodostama kuva on pehmeä reunoilta, pienemmän aukon käyttäminen yleensä tekee reunoista terävämpiä. (Tai sitten käyt kaupassa ostamassa paremman objektiivin…).

• Haluttu kohde ei ole terävä, eli tarkennus on pielessä.
  • Tarkenna huolellisemmin (esim. valitse tarkennuspiste itse, älä anna kameran valita sitä). Tarkimman tuloksen tarjoaa jalustan, Live View:n ja käsitarkennuksen käyttö.
  • Kameran automaattitarkennus voi myös olla pielessä, eli kamera tarkentaa liian eteen tai taakse. Jos kamerasi tulee tarkennuksen hienosäätöä (esim. Canon kutsuu sitä AF Microdjustment:iksi), niin hienosäädä itse tarkennusta (toinen linkki). Muuten lähetä kamera ja objektiivi huoltoon.

• 

  Kumpuvaara, Kuusamo (280 mm, ISO 100, 1/25 sekuntia, epäterävä koska jalusta oli pehmeässä kanervikossa)

  Jos kuva tärähtänyt, eli kuvassa ei ole mitään täysin terävää.

  • Käytä lyhyempää suljinaikaa joka vähentää tärähdysriskiä.
  • Käytä tukevaa jalustaa.
    • Ja etsi tukeva alusta jalustalle (esim. oman kokemukseni mukaan joustava kanervikko tunturin laella ei ole hyvä alusta…).
  • Käytä lanka/kaukolaukaisinta tai 2-10 sekunnin itselaukaisinta, jottei laukaisimen painallus saa kameraa värähtelemään.
  • Jos kamerassasi on peili (kuten perinteisissä järjestelmäkameroissa on), etkä kuvaa Live View:n avulla, niin käytä peilin lukitusta, jottei peilin heilahdus saa kameraa värähtelemään. Eli peilin lukitusta käyttäessä peili nostetaan ensin ylös ja sitten vasta kun peilin heilahduksen aiheuttamat värinät on kadonneet (kuva peilin aiheuttamistä värähdyksistä), kuva otetaan joko lankalaukaisimella tai itselaukaisimen ajastimella. Ongelmalliset valotusajat riippuvat kamerasta, jalustasta ja polttovälistä, joten varminta on testata omalla kalustolla milloin peilin lukitusta tarvitaan. Tämän testin mukaan ongelma oli pahin valotusajoilla ~1/80 – 3 sekuntia, mutta riittävän tukevalla jalustalla peilin lukituksesta ei ollut hyötyä. Jos käyttää Live View:tä, niin peili on valmiiksi ylhäällä, eikä peilin lukitusta tarvita. Itselaukaisin tai lankalaukaisin on silti tarpeen ettei laukaisimen painallus saa kameraa värähtelemään.

• Älä käytä turhaan liian pientä aukkoa, sillä pienellä aukolla diffraktio pehmentää kuvaa.
  • Millä aukolla diffraktio alkaa näkymään kuvassa (sitä 100%:na katsellessa) riippuu mm. kameran pikseleiden koosta ja objektiivista (eli kuinka terävä se on). Esim. 22 Mpix täydenkoon kennon kameralla diffraktio alkaa vaikuttamaan ~13-16 aukolla, 1.6 crop kertoimisilla kameroilla jo aukolla 8-11 (hyvä laskuri diffraktion vaikutuksen arvioimiseen). Erilaisilla objektiivien testaussivustoilla voi käydä katsomassa millä aukolla terävyys alkaa heikkenemään merkittävästi ottaen huomioon sekä diffraktion että optisen suorituskyvyn heikkenemisen (esim. Canon EF 24-70mm f/2.8L II USM, testaa aukon vaikutusta terävyyteen interaktiivisessa Blur Index -kuvassa).
  • Mutta jos syvyysterävyyden saavuttaminen vaatii pientä aukkoa, niin käytä sitä. Itse en yleensä kuitenkaan käytä täydellä kennolla pienempää aukkoa kuin 14, ja jos se ei riitä, niin sitten minun täytyy hyväksyä että jotain jää epäteräväksi. Tai sitten ottaa useampia eri kohdille tarkennettuja kuvia, ja yhdistää ne jälkikäteen (käyttää focus stacking -menetelmää).
  • Suurempi pikselimäärä kamerassa (esim. 12 Mpix vs. 36 Mpix) ei johda koskaan diffraktion vuoksi epäterävämpään vedokseen (kun vedoksen koko on sama), diffraktio vain ”leikkaa pois” osan kasvaneen pikselimäärän hyödystä! Jos 36 Mpix kuvaa katsoo tietokoneen näytöllä 100%:na, se toki näyttää kärsineen enemmän diffraktiosta, mutta se johtuu siitä että kohdetta katsellaan suurempana.

Lauttasaaren vesitorni ja kuu Jätkäsaaresta, Helsinki (342 mm, exposure blend, pisin valotus 0.4 sekuntia, ISO 1600, puuskissa arviolta noin 15 m/s tuulta, jalusta ei täydessä korkeudessa, kuvat ajoitettu lankalaukaisimella puuskien väliin, silti merkittävä osa kuvista epäteräviä)

Kova tuuli aiheuttaa lisähaasteita maisemavalokuvaajalle. Seuraavassa on vielä lisäohjeita kovassa tuulessa kuvaamiseen.

• Ota tukevin ja painavin jalustasi mukaan.
• Jalustan kaikkia jalkoja ei tarvitse avata, matalampi jalusta on tukevampi. Älä nosta jalustan keskiputkea.
• Voit painottaa jalustaa esim. repulla jonka voit asettaa roikkumaan (se ei saa heilua, eli repun pitää koskettaa maata) keskiputkessa olevaan koukkuun, jos jalustassa on sellainen.
• Voit pitää myös varovasti jalustasta kiinni, värähtelyn vähentämiseksi (mutta toisaalta saatat itse heiluttaa jalustaa!).
• Jos jalustanne on kevyt, pitäkää siitä kiinni ettei tuuli kaada jalustaa ja kameraa!!
• Objektiiviin ei kannata kiinnittää vastavalosuojaa, se lisää tuulipinta-alaa.
• Kaikki tuulessa heiluvat osat (esim. kameran hihna) pitää poistaa tai kiinnittää siten etteivät ne pääse heilumaan.
• Tuuli on yleensä puuskittaista, kuvanotto kannattaa ajoittaa hiljaisiin hetkiin.
  • Ennen kuvan ottoa voit zoomata Live View -näytön, katsoa kuinka kuva tärisee, ja laukaista kuvan lankalaukaisimella silloin kun kameran tärinä on pienintä Live View -näytön mukaan. Lankalaukaisin on tässä hyvä, sillä ajoitus on vaikeaa itselaukaisimella.
• Mitä pidempi polttoväli objektiivissa on, sitä herkempi se on tuulelle (siinä myös enemmän tuulipinta-alaa), kovalla tuulella kannattaa harkita onko järkeä yrittää kuvata sillä 300-600 mm objektiivilla…
• Kannattaa myös etsiä suojaisa paikka missä vaikka joku rakennus suojaa kameraa ja jalustaa tuulelta. Kameraa voi myös yrittää suojata omalla vartalolla.
• Jos objektiivissa on kuvanvakaaja, sitä kannattaa käyttää (ellei valmistaja ole kieltänyt kuvanvakaajan käyttöä jalustalla), paitsi kovin pitkillä suljinajoilla.
• ISO-arvoa kannattaa nostaa (vaikka ISO 1600 tai 3200), parempi kohinainen kuva kuin epäterävä kuva.
• Kannattaa ottaa paljon kuvia, joku saattaa olla terävä… 🙂
• Tarkasta LCD-näytöltä saatko teräviä kuvia. Jos ei, niin nosta ISO:a, laske jalusta alemmas, odota taukoja tuulessa,…
• Jalustaa ei välttämättä kannata käyttää jos suljinaika on riittävän lyhyt käsivaraiseen kuvaamiseen.

Yksi keino tutkia johtuuko epäterävät kuvat kehnosta jalustasta tai kehnosta kuulapäästä (olen törmännyt kursseillani usein tilanteeseen jossa oppilaan jalusta on kohtuullinen, mutta kuulapää on surkea, se ei esim. lukitu kunnolla) on pistää pisin objektiivi kameraan kiinni (200-400mm), Live View päälle ja zoomata kuvaa (esim. minulla on 10x suurennos tarjolla). Nyt kun katselee esikatselukuvaa, niin näkee todennäköisesti että kovassa tuulessa että kamera heiluu jatkuvasti. Mielenkiintoista onkin kuinka pienessä tuulessa kamera alkaa tärisemään. Voit myös tökätä kameraa hieman ja katsoa kuinka nopeasti värinä katoaa. Jos kamera ei pienessä tuulessa pysy vakaana, tai tökkäämisen jälkeen kestää monta sekuntia ennen kuin kameran kuva vakautuu, niin tukevampaa jalustaa ja/tai kuulapäätä ostamaan!