Viime viikolla ilmestyneessä Luontokuva-lehdessä (5/2011) on kirjoittamani Lyhenevien päivien maisemat -artikkeli maisemavalokuvauksesta. Annan artikkelissa vinkkejä loppuvuoden kuvausaiheiksi. Kun ruskan värit ovat kadonneet, niin monen mielestä maisema ei ole kovin kuvauksellinen. Mutta onneksi tähän vuodenaikaan osuu monia kuvauksellisia ilmiöitä: vesistöjen jäätyminen, myrskyt, ensilumi ja merisavu.
Näitä loppuvuoden kuvausaiheita kannattaa metsästää lähialueilta, jonne pääsee nopeasti kuvaamaan sään ollessa suotuisa. Kaikki artikkelin kuvat onkin otettu Helsingissä. Helsinki on hyvä paikka kuvata jäätyvää merta ja jäämuodostelmia, suosikkipaikkojani Helsingissä ovat Lauttasaari (Vattuniemen eteläkärki), Suomenlinna ja Kallahdenniemen kärki. Kaikissa näissä paikoissa aurinko nousee ja/tai laskee talvella meren päälle. Lauttasaaressa ja Suomenlinnassa lähistöltä kulkee myös laivareittejä: laivojen aallot pitävät meren auki pidempään, ja keräävät rannalle enemmän jäätä.
Kerron artikkelissani myös lyhyesti maisemavalokuvauksen perusteista: tarvittavista välineistä, ennakkosuunnittelusta, kohteen valinnasta ja sommittelusta. Maisemavalokuvaus on helppo aloittaa, sillä millä tahansa kameralla voi ottaa maisemakuvia. Toisaalta välineisiin saa kulutettua runsaasti rahaa hankkimalla parhaat mahdolliset digijärjestelmäkamerat ja objektiivit. Mutta yksi haaste on silti kaikille kuvaajille yhteinen välineistä riippumatta: kuvaus tapahtuu aina sääolosuhteiden ja valon ehdoilla. Säätä ei voi koskaan täysin ennakoida, mutta onnistumismahdollisuuksiaan voi parantaa hyvällä ennakkosuunnittelulla. Kannattaa siis miettiä, mikä olisi sopiva sää, vuoden- ja vuorokaudenaika kullekin paikalle tai aiheelle. Mistä suunnasta aurinko nousee ja laskee, ja miten auringon suunta suhtautuu maaston muotoihin? Kun sääennustus on lupaava, kannattaa suunnistaa paikkaan joka sopii juuri siihen säähän. Ja kun käy usein kuvaamassa, niin jonain kertana sää on loistava, ja niihin loistaviin kuviinkin tarjoutuu mahdollisuus 🙂