Värikkäitä revontulia Helsingin eteläisellä taivaalla!

Revontulet Suomenlinnan, Särkän ja Harakan yllä Kaivopuistosta kuvattuna 11.5.2024, Helsinki

Viime viikolla auringossa tapahtui useita voimakkaita roihupurkauksia, ja näiden perusteella ennakoitiin näyttäviä revontulia perjantain ja sunnuntain välisille öille. Tästä uutisoitiin näyttävästi tiedotusvälineissä (HS) ja tähtiharrastajien omilla sivuilla (avaruus.fi). Toukokuussa yöt ovat kuitenkin jo niin valoisia, että revontulia on mahdollista nähdä Etelä-Suomessa vain 3-4 tunnin aikana, ja Pohjois-Suomessa ei lainkaan. Ja varsinkin pohjoistaivaalla revontulet näkyisivät heikosti.

Revontulien näkyminen perjantai/lauantain yönä ei kuitenkaan ollut varmaa, oli mahdollista että massapurkaukset saavuttaisivat maan vasta lauantaina aamulla. Mutta onneksi satelliittimittaukset osoittivat jo selvästi ennen pimeän tuloa aktiivisuuden voimakasta nousua (itse seuraan jemma.mobi:n mittareita), joten oli selvää että kannattaa lähteä kuvaamaan heti pimeän tultua!

Kuvauspaikan valinta oli tavallista hankalampaa: Normaalisti kun lähden kuvaamaan revontulia, niin valitsen paikan missä on hyvä näkyvyys pohjoistaivaalle. Ideaalinen paikka olisi nyt sellainen että sieltä olisi hyvä näkyvyys kaikkiin suuntiin. Mutta sellaisia on vähän tarjolla pääkaupunkiseudulla. Nyt kuitenkin ennustettiin mahdollisesti todella voimakkaita revontulia (KP8-KP9), eli ne voisivat näkyä etelätaivaalla. Ja lisäksi valoisa pohjoistaivas olisi luultavasti haalistanut pohjoisessa näkyvät revontulet hyvin vaatimattomaksi. Eli jos revontulet näkyisivät vain pohjoisessa, niin niistä tuskin saisi hienoja kuvia kuitenkaan. Joten päätin ottaa riskin, ja valitsin kuvauspaikan mistä on hyvä näkymä etelään, mutta pohjoiseen kuvaaminen on käytännössä lähes mahdotonta. Suuntasin siis Helsingin Kaivopuistoon, ja se osoittautui hyväksi valinnaksi.

Saavuin Kaivopuistoon noin 23:20, ja heti paljain silmin oli havaittavissa haaleita revontulisäteitä! Pian ne levisivät koko eteläiselle taivalla, ja myös korona tuli esille. Mutta revontulet olivat kuitenkin varsin haaleita. Kunnon näytös alkoi vasta 01:15 ja kesti noin 45 minuuttia. Eli kaikki tämän artikkelin kuvat on 01:15-2:00 ajalta. Lopetin kuvaamiseen noin 02:20, kun oli ollut vähän aikaa rauhallisempaa. Pidin hyvin mahdollisena että revontulet aktivoituisivat taas kolmen jälkeen, mutta silloin olisi ollut jo melko valoisaa. Parhaat kuvat olivat jo erittäin todennäköisesti muistikortilla.

Aktiivisimpaan aikaan revontulet täyttivät koko etelätaivaan, ja revontulet eivät mahtuneet 15 mm objektiivin kuvaan (käytin Canon RF 15-35 f/2,8 mm objektiivia). Kuvasin siis myös panoraamoja: tämän artikkelin otsikkokuva on 3 kuvan panoraama, gallerian 2. kuvan on 3 kuvan panoraama, ja gallerian 3. kuvan on 2 kuvan panoraama. Panoraamoista huolimatta toivoin että minulla olisi ollut laajempi objektiivi (esim. Canon RF 10-20mm F4 L -objektiivi) tai kalansilmä!

Koska revontulet olivat varsin aktiivisia, niin kuvasin niitä lyhyellä valotusajalla (kaikki tämän artikkelin kuvat 0,8 – 1,6 sekuntia) ja käytin ISO 3200. Käyttämäni aukko vaihteli f/2,8 ja f/4:n välillä. Kun näissä kuvissa on myös kirkkaasti valaistuja rakennuksia ja muita keinovaloja, niin käytin haarukoituja valotuksia ja exposure blending -menetelmää puhkipalaneiden kohtien korjaamiseen. Kaikissa näissä kuvissa on sama valkotasapaino ja värien käsittely, eli revontulien värit todella vaihtelivat näin paljon! Enkä ole nostanut saturaatiota tai vibrancea yhtään (kontrastin kasvattaminen toki on nostanut vähän värikylläisyyttä).

Jälkikäteen uutisoitiin että tämä oli 20 vuoteen voimakkain aurinkomyrsky. Myrskyn poikkeuksellisuus oli havaittavissa mittareissa jo yön aikaan, esim. Ilmatieteenlaitoksen Magneettinen aktiivisuus -mittarin nousi aktiivisimpaan aikaan Nurmijärvellä noin arvoon 4000! Ilmatieteenlaitoksen mukaan revontulet ovat todennäköisiä jos arvo on yli 120. Ja kun kuvasin komeita revontulia maaliskuussa 2023 Suomenlinnassa, niin mittarin arvo oli muistaakseni noin 1500, ja pidin jo sitä todella korkeana arvona. Mutta toki revontulet silloin olivat vain pohjoisella ja itäisellä taivalla.

Jos haluat nähdä aikaisempia revontulikuviani Helsingissä, niin Revontulet Helsingissä -galleriasta löydät aikaisempien vuosien parhaat kuvani. Maaliskuussa 2015 Helsingissä pääsin ensimmäisen kerran kuvaamaan revontulikoronaa. Ja jos haluat lähteä itse kuvaamaan revontulia, niin lue Revontulien ennakointi ja valokuvaaminen -artikkelini tai tule syksyllä Yövalokuvauskurssilleni (julkaisen ensi syksyn kurssin kesäkuun alussa).

Tämän kevään revontulikausi on nyt hyvin todennäköisesti ohitse, joten nyt on aika alkaa miettiä kesän kuvauksia. Jos haluat oppia ottamaan hienoja kuvia salamoista, sateenkaarista, kuusta ja valaisevista yöpilvistä, niin osta edullinen (15.5. asti vain 15€) kahden tunnin webinaarini: Kesän kuvaukselliset ilmiöt ja niiden valokuvaus (23.5.) tai (4.6.). Tätä parempaa hinta/laatusuhdetta ei ole millään kurssillani!

This entry was posted in Maisemakuva, Panoraama, Yövalokuvaus and tagged , , , , , .

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *

*
*