Auringonnousu ja merisavua Kallahdenniemellä
Maisemavalokuvaus jatkui tänään, eli aamulla kävin taas Kallahdenniemellä. Siellä oli nyt merisavua 🙂
Vaikka iltapäivällä vetikin pilveen, niin päätin silti käydä auringonlaskun aikaan Vattuniemessa, Lauttasaaren eteläkärjessä. Aurinkoa ei paljoa näkynyt, mutta outoja jäisiä maisemia riitti silti kuvattavaksi. Kuvassa taustalla lähes sumuun peittyvä luoto on Sisä-Hattu.
Auringonlaskun jälkeen Lauttasaaressa
Auringonnousu, Kallahdenniemi, Helsinki
Kävin tänään kuvaamassa auringonnousua Kallahdenniemellä. Ja kun iltapäivälläkin oli aurinkoa, niin kävin kuvaamassa vielä auringonlaskun Lauttasaaressa. Nyt kannattaa kuvata, sillä mielestäni Helsingin maisemat ovat parhaimmillaan tällaisina aurinkoisina pakkaspäivinä! Kun meri on jäätymässä, niin joka päivänä on tarjolla muuttuvia ainutkertaisia jäämaisemia 🙂 Eli huomenna taas kuvaamaan…
Seuraavan gallerian kuusi ensimmäistä kuvaa on siis Kallahdenniemeltä, ja kolme viimeistä kuvaa on Vattuniemestä Lauttasaaresta.
Kallahdenniemen eteläkärki, Helsinki
Vaikka tälle viikolle ennustettiin aurinkoisia päiviä, niin ennusteet eivät taas kerran pitäneet paikkaansa. Mutta onneksi myös sumuisella ja harmaalla säällä ottaa mielenkiintoisia kuvia 🙂 Eli tämä kuva on maanantai aamulta Kallahdenniemen eteläkärjestä. Meri oli vielä täysin avoinna, ainoastaan rannoilla oli jäätä. Ja onneksi itärannalla puissa oli myös huurretta.
Auringonlasku viime kevään kurssilla, Suomenlinna, Helsinki
Tämän kevään Kameraseuran maisemavalokuvauksen kurssini ovat nyt myynnissä Kameraseuran kaupassa. Opetan maisemavalokuvausta kahdella viikonloppukurssilla. Maalis-huhtikuun vaihteessa olevan kurssin lisäksi pidän myös englanninkielisen kurssin toukokuun alussa (Landscape Photography 4.-6.5.). Kurssini sopivat sekä aloittelevalle kuvaajalle että jo maisemavalokuvausta pidemmän aikaa harrastaneelle. Täällä on lyhyt yhteenveto syksyllä 2011 järjestämästäni kurssista.
Käyn kurssilla läpi maisemavalokuvaajan välineet (kamera, objektiivit, jalusta, suodattimet), mutta pääpaino on kohteen valinnassa, ennakkosuunnittelussa, ja kuvatessa tehtävissä valinnoissa (polttovälin valinta, sommittelu, syvyysterävyyden valinta, ja valon luonteen huomioon ottaminen). Lauantaina teemme kuvausretken, retken kohde ja tarkka ajankohta valitaan sään mukaan (mahdollisia kohteita ovat esim. Suomenlinna, Vanhankaupunginlahti, tai Vantaanjoki).
Viime vuoden kurssini olivat loppuunmyytyjä, joten varaa paikkasi kurssilla ajoissa.
Auringonnousu Kallahdenniemellä
Talvi on vihdoin saapunut Helsingin rannoille 🙂 Tässä on yksi kuva tältä aamulta Kallahdenniemen eteläkärjestä. Rannoilla ei vielä ollut kunnolla jäätä, mutta pakkasta oli riittävästi (noin -12°C) merisavun muodostumiseksi.
Ja vaikka ensi viikolla sää lämpenee ennusteiden mukaan, niin seuraavana viikonloppuna kunnon pakkasten (yli -10°C) pitäisi palata. Toiveissa on siis päästä kuvaamaan lähiaikoina lisää jäisiä merimaisemia mm. Lauttasaaresta ja Suomenlinnasta.
Auringonnousu, Kallahdenniemi, Helsinki
Lisäsin sivuilleni uuden artikkelin: Käytännön vinkkejä maisemavalokuvaukseen talvella. Käsittelen tässä artikkelissa kolmea eri talviseen valokuvaukseen liittyvää osa-aluetta: turvallisuus ja mukavuus, kameran käsittely ja kuvauskohteet. Talvella pakkanen tarjoaa haasteita sekä kameralle että kuvaajalle, mutta oikeilla varusteilla valokuvaus onnistuu silti hyvin. Ja talviset maisemat ovat niin kuvauksellisia, että pienet hankaluudet kannattaa voittaa 🙂
Linkki Itä-Suomi - Kesamaisemia -galleriaan (Auringonlasku Akka-Kolilla)
Eli sumun hälvenemisen odotus on ehdottomasti vaivan arvoista 🙂 Ja noin kolmen tunnin odotus sumussa ja tihkusateessa oli oikeastaan aika leppoisaa 😉
Kävin myös Pisan luonnonsuojelualueella (Juankoski), Palvinsuon kansallispuistossa (Lieksa / Ilomantsi) ja Kolvananuurossa (Joensuu). Paluumatkalla pysähdyin vielä Punkaharjulle.
Myös Patvinsuon reissulla sää suosi, taivalla oli sopivasti pilviä, ja illalla Suomulammella oli näyttävä auringonlasku. Pisan luonnonsuojelualueella käydessä sää oli melko sateinen, tarjolla oli siis pääosin pilviä ja välillä auringon pilkahduksia. Puut Pisan näkötornin ympärillä olivat varsin pitkiä, eikä esteetöntä näkymää ollut tarjolla kuin pariin suuntaan. Metsässä tulikin kuvattua sammaleita ja sieniä. Kolvananuurossa käydessä aurinko paistoi täydeltä terältä, mikä ei ollut kovin hyvä sää rotkolaakson kuvaamiseen (eli valoisuuserot olivat turhan suuria).
Tällä reissulla kuvattuja sammal- ja jäkäläkuvia on myös Lähi- ja makrokuvia kasveista -galleriassa (8 viimeistä kuvaa).
Finlandia-talo ja keskusta Stadionin tornista
Stadionin torni avautui yleisölle viime viikolla korjausten jälkeen. Kävin siellä tänään kuvaamassa auringonlaskua ja maisemia. Auringonlasku ei ollut kovin näyttävä, mutta värit auringonlaskun jälkeen olivat hyvät 🙂
Auringonousu, Kallahdenniemi, Helsinki
Viime viikolla ilmestyneessä Luontokuva-lehdessä (5/2011) on kirjoittamani Lyhenevien päivien maisemat -artikkeli maisemavalokuvauksesta. Annan artikkelissa vinkkejä loppuvuoden kuvausaiheiksi. Kun ruskan värit ovat kadonneet, niin monen mielestä maisema ei ole kovin kuvauksellinen. Mutta onneksi tähän vuodenaikaan osuu monia kuvauksellisia ilmiöitä: vesistöjen jäätyminen, myrskyt, ensilumi ja merisavu.
Merisavu, Lauttasaari, Helsinki
Näitä loppuvuoden kuvausaiheita kannattaa metsästää lähialueilta, jonne pääsee nopeasti kuvaamaan sään ollessa suotuisa. Kaikki artikkelin kuvat onkin otettu Helsingissä. Helsinki on hyvä paikka kuvata jäätyvää merta ja jäämuodostelmia, suosikkipaikkojani Helsingissä ovat Lauttasaari (Vattuniemen eteläkärki), Suomenlinna ja Kallahdenniemen kärki. Kaikissa näissä paikoissa aurinko nousee ja/tai laskee talvella meren päälle. Lauttasaaressa ja Suomenlinnassa lähistöltä kulkee myös laivareittejä: laivojen aallot pitävät meren auki pidempään, ja keräävät rannalle enemmän jäätä.
Lauttasaari, Helsinki
Kerron artikkelissani myös lyhyesti maisemavalokuvauksen perusteista: tarvittavista välineistä, ennakkosuunnittelusta, kohteen valinnasta ja sommittelusta. Maisemavalokuvaus on helppo aloittaa, sillä millä tahansa kameralla voi ottaa maisemakuvia. Toisaalta välineisiin saa kulutettua runsaasti rahaa hankkimalla parhaat mahdolliset digijärjestelmäkamerat ja objektiivit. Mutta yksi haaste on silti kaikille kuvaajille yhteinen välineistä riippumatta: kuvaus tapahtuu aina sääolosuhteiden ja valon ehdoilla. Säätä ei voi koskaan täysin ennakoida, mutta onnistumismahdollisuuksiaan voi parantaa hyvällä ennakkosuunnittelulla. Kannattaa siis miettiä, mikä olisi sopiva sää, vuoden- ja vuorokaudenaika kullekin paikalle tai aiheelle. Mistä suunnasta aurinko nousee ja laskee, ja miten auringon suunta suhtautuu maaston muotoihin? Kun sääennustus on lupaava, kannattaa suunnistaa paikkaan joka sopii juuri siihen säähän. Ja kun käy usein kuvaamassa, niin jonain kertana sää on loistava, ja niihin loistaviin kuviinkin tarjoutuu mahdollisuus 🙂
Pitkospuut Vanhankaupungilahdella auringonlaskun jälkeen
Opetin viime viikonloppuna Kameraseuran maisemavalokuvauksen kurssilla (linkki seuraavalle kurssilleni). Perjantaina oli tarjolla tiivis paketti teoriaa: Aloitin maisemakuvaajan välineistä (kamera, objektiivit, jalusta, suodattimet, kaukolaukaisin,…), eli mitä tarvitaan ja missä tilanteessa niitä kannattaa käyttää. Toinen perjantain aihe oli kuvatessa tehtävät valinnat: kohteen valinta, sommittelu, polttovälin valinta, valon luonteen huomioon ottaminen, syvyysterävyyden hallinta ja muut kameran asetukset. Olin pyytänyt myös kurssilaisia lähettämään etukäteen kaksi kuvaa: yksi onnistunut maisemakuva, ja toinen kuva missä maiseman tallentaminen ei ollut onnistunut halutulla tavalla. Annoin palautetta näistä kuvista, mikä mielestäni toimi hyvin, ja mitä parannettavaa kuvista löysin.
Polku Pornaistenniemellä
Lauantaina kävimme kuvausretkellä Vanhankaupunginlahdella, Pornaistenniemessä ja Lammassaaressa. Sääennustus lupasi aikaisemmin viikolla johdonmukaisesti lauantaille pilvetöntä auringonpaistetta, ja harmittelin sitä että taivas tule olemaan tylsä kun ei tule olemaan pilviä. Lauantaina sää oli kuitenkin aivan toinen, aurinko pilkahteli vain välillä hieman, valtaosan aikaa oli pilvistä. Oikeastaan sää oli hyvä kurssin kannalta, tosin hieman enemmän olisi voinut aurinkoa olla nähtävillä.
Kuvasimme ensin Vantaankoskea, ja kurssilaiset kokeilivat myös pitkiä suljinaikoja. Minulla oli 3, 6 ja ~8,5 aukon harmaasuodattimet joita lainasin kurssilaisille (kaikkien objektiiveihin valitettavasti niitä ei saanut kiinni). Pienen evästauon jälkeen siirryimme Pornaistenniemelle ja kaislikossa kulkeville pitkospuille. Olin antanut kurssilaisille neljä ennakkotehtävää:
Etuala: Etsi etualalle jotain visuaalisesti kiinnostavaa ja ota siitä kuvia eri polttoväleillä (esim. 17, 35, 50 ja 70 mm). Miten etualan ja taustan suhde muuttuu? Mikä on paras polttoväli?
Linjat: Sommittele kuvaan voimakkaita linjoja, kokeile eri kohtia ja suuntia.
Kuvauskorkeus: Miten kuvauskorkeus (esim. 180, 100, tai 20 cm) vaikuttaa kuvaan?
Valon suunta: Ota kuvia suoraan aurinkoon, 90 astetta auringosta ja aurinko selän takana. Miten muodot ja värit tulevat esille?
Pitkospuut Vanhankaupungilahdella (yhdistetty kolmesta valotuksesta)
Pornaistenniemellä kulkeva koivujen reunustama polku ja kaislikon pitkospuut olivat hyviä paikkoja näiden tehtävien suorittamiseen. Viiden aikoihin siirryimme vielä hetkeksi Lammassaareen ja Lammassaaren lintutorniin. Auringonlasku ei ollut erityisen värikäs, mutta hieman värejä taivaalle kuitenkin saatiin. Parhaat värit taivaalla olivat vasta Lammassaaresta pois ruohikon lävitse kävellessä.
Panoraama Lammassaaren lintutornista
Sunnuntaina aloitin kuvankäsittelyllä: oma työnkulkuni kuvien ottamisen jälkeen, ja miten käsittelen maisemakuvia Lightroomissa ja Photoshopissa. Pyysin kurssilaisia tuomaan lauantailta kaksi vapaavalintaista onnistunutta kuvaa, ja yhden kuvasarjan joka liittyi johonkin kuvaustehtävään. Kuvaustehtävien kuvista keskustelimme siitä että mitkä valinnat toimivat parhaiten missäkin tilanteessa. Myös muista kuvista keskusteltiin, ja kurssilaiset osallistuivat ilahduttavan aktiivisesti.
Lounaan jälkeen esittelin lyhyesti ”teknisempiä” maisemavalokuvaukseen liittyviä menetelmiä: HDR-kuvaus, eri valotusten yhdistäminen Photoshopissa, panoraamakuvaus, syvyysterävyyden kasvattaminen eri valotuksia yhdistämällä ja T/S-objektiivien käyttö. Jatkoin myös perjantaina aloittamaani ”maisemavalokuvauksen taito” osuutta, nyt pääpaino oli ennakkosuunnittelussa, kohteen valinnassa, ja kuvan tavoitteessa. Lopuksi esitin vielä vinkkejä eri tilanteisiin, mm. talvisten maisemien kuvaamiseen.
Vanhakaupunginlahden ruovikkoa
Kurssille ylimääräistä jännitystä toi se että minulla oli hieman flunssaa, ja kun puhuin kurssilla paljon, niin ääneni uhkasi kadota… Ääneni kesti onneksi loppuun asti, vaikka sunnuntain luennolla se olikin aika hiljainen.
Keräsin kurssin lopuksi kurssilaisilta palautetta ja yleisarvosanan mukaan kurssi oli kaikkien mielestä joko hyvä tai erinomainen 🙂 Toki aina parannettavaakin jää: perjantaina aika loppui hieman kesken ja toiveissa oli mm. että hyviä kuvia (vaikka tunnetuilta maisemavalokuvauksen mestareilta) esiteltäisiin ja analysoitaisiin enemmän, ja kuvausretkellä olisi enemmän henkilökohtaista ohjausta. Pyrin antamaan henkilökohtaista ohjausta nytkin kuvausretkellä, mutta 14 hengen ryhmä oli varsin iso, ja kaikki eivät sitä kovin paljoa saaneet. Seuraavaan kurssin (ajantasainen tieto tulevista kursseista) osalta pyrin parantamaan näitä asioita. Kiitokset kaikille osallistujille onnistuneesta kurssista!