Pitkospuut Vanhankaupungilahdella auringonlaskun jälkeen

Opetin viime viikonloppuna Kameraseuran maisemavalokuvauksen kurssilla (linkki seuraavalle kurssilleni). Perjantaina oli tarjolla tiivis paketti teoriaa: Aloitin maisemakuvaajan välineistä (kamera, objektiivit, jalusta, suodattimet, kaukolaukaisin,…), eli mitä tarvitaan ja missä tilanteessa niitä kannattaa käyttää. Toinen perjantain aihe oli kuvatessa tehtävät valinnat: kohteen valinta, sommittelu, polttovälin valinta, valon luonteen huomioon ottaminen, syvyysterävyyden hallinta ja muut kameran asetukset. Olin pyytänyt myös kurssilaisia lähettämään etukäteen kaksi kuvaa: yksi onnistunut maisemakuva, ja toinen kuva missä maiseman tallentaminen ei ollut onnistunut halutulla tavalla. Annoin palautetta näistä kuvista, mikä mielestäni toimi hyvin, ja mitä parannettavaa kuvista löysin.

Polku Pornaistenniemellä

Lauantaina kävimme kuvausretkellä Vanhankaupunginlahdella, Pornaistenniemessä ja Lammassaaressa. Sääennustus lupasi aikaisemmin viikolla johdonmukaisesti lauantaille pilvetöntä auringonpaistetta, ja harmittelin sitä että taivas tule olemaan tylsä kun ei tule olemaan pilviä. Lauantaina sää oli kuitenkin aivan toinen, aurinko pilkahteli vain välillä hieman, valtaosan aikaa oli pilvistä. Oikeastaan sää oli hyvä kurssin kannalta, tosin hieman enemmän olisi voinut aurinkoa olla nähtävillä.

Kuvasimme ensin Vantaankoskea, ja kurssilaiset kokeilivat myös pitkiä suljinaikoja. Minulla oli 3, 6 ja ~8,5 aukon harmaasuodattimet joita lainasin kurssilaisille (kaikkien objektiiveihin valitettavasti niitä ei saanut kiinni). Pienen evästauon jälkeen siirryimme Pornaistenniemelle ja kaislikossa kulkeville pitkospuille. Olin antanut kurssilaisille neljä ennakkotehtävää:

• Etuala: Etsi etualalle jotain visuaalisesti kiinnostavaa ja ota siitä kuvia eri polttoväleillä (esim. 17, 35, 50 ja 70 mm). Miten etualan ja taustan suhde muuttuu? Mikä on paras polttoväli?

• Linjat: Sommittele kuvaan voimakkaita linjoja, kokeile eri kohtia ja suuntia.

• Kuvauskorkeus: Miten kuvauskorkeus (esim. 180, 100, tai 20 cm) vaikuttaa kuvaan?

• Valon suunta: Ota kuvia suoraan aurinkoon, 90 astetta auringosta ja aurinko selän takana. Miten muodot ja värit tulevat esille?

Pitkospuut Vanhankaupungilahdella (yhdistetty kolmesta valotuksesta)

Pornaistenniemellä kulkeva koivujen reunustama polku ja kaislikon pitkospuut olivat hyviä paikkoja näiden tehtävien suorittamiseen. Viiden aikoihin siirryimme vielä hetkeksi Lammassaareen ja Lammassaaren lintutorniin. Auringonlasku ei ollut erityisen värikäs, mutta hieman värejä taivaalle kuitenkin saatiin. Parhaat värit taivaalla olivat vasta Lammassaaresta pois ruohikon lävitse kävellessä.

Panoraama Lammassaaren lintutornista

Sunnuntaina aloitin kuvankäsittelyllä: oma työnkulkuni kuvien ottamisen jälkeen, ja miten käsittelen maisemakuvia Lightroomissa ja Photoshopissa. Pyysin kurssilaisia tuomaan lauantailta kaksi vapaavalintaista onnistunutta kuvaa, ja yhden kuvasarjan joka liittyi johonkin kuvaustehtävään. Kuvaustehtävien kuvista keskustelimme siitä että mitkä valinnat toimivat parhaiten missäkin tilanteessa. Myös muista kuvista keskusteltiin, ja kurssilaiset osallistuivat ilahduttavan aktiivisesti.

Lounaan jälkeen esittelin lyhyesti ”teknisempiä” maisemavalokuvaukseen liittyviä menetelmiä: HDR-kuvaus, eri valotusten yhdistäminen Photoshopissa, panoraamakuvaus, syvyysterävyyden kasvattaminen eri valotuksia yhdistämällä ja T/S-objektiivien käyttö. Jatkoin myös perjantaina aloittamaani ”maisemavalokuvauksen taito” osuutta, nyt pääpaino oli ennakkosuunnittelussa, kohteen valinnassa, ja kuvan tavoitteessa. Lopuksi esitin vielä vinkkejä eri tilanteisiin, mm. talvisten maisemien kuvaamiseen.

Vanhakaupunginlahden ruovikkoa

Kurssille ylimääräistä jännitystä toi se että minulla oli hieman flunssaa, ja kun puhuin kurssilla paljon, niin ääneni uhkasi kadota… Ääneni kesti onneksi loppuun asti, vaikka sunnuntain luennolla se olikin aika hiljainen.

Keräsin kurssin lopuksi kurssilaisilta palautetta ja yleisarvosanan mukaan kurssi oli kaikkien mielestä joko hyvä tai erinomainen 🙂 Toki aina parannettavaakin jää: perjantaina aika loppui hieman kesken ja toiveissa oli mm. että hyviä kuvia (vaikka tunnetuilta maisemavalokuvauksen mestareilta) esiteltäisiin ja analysoitaisiin enemmän, ja kuvausretkellä olisi enemmän henkilökohtaista ohjausta. Pyrin antamaan henkilökohtaista ohjausta nytkin kuvausretkellä, mutta 14 hengen ryhmä oli varsin iso, ja kaikki eivät sitä kovin paljoa saaneet. Seuraavaan kurssin (ajantasainen tieto tulevista kursseista) osalta pyrin parantamaan näitä asioita. Kiitokset kaikille osallistujille onnistuneesta kurssista!